Vuoden 2023 yhdyskuntasuunnittelun Ruusut ja Risut -tunnustukset jaettu

Yhdyskuntasuunnittelun seura jakaa vuosittain Ruusut-tunnustuksen esimerkillisestä työstä suomalaisen yhdyskuntasuunnittelun hyväksi. Vuoden 2023 Ruusut saa arkkitehti SAFA ja arkkitehtuurikriitikko AICA Tarja Nurmi joka toinen vuosi järjestettävän ArkRex-arkkitehtuurielokuvafestivaalin perustajana ja kuraattorina. 

Arkkitehti Tarja Nurmen aikaansaamasta ArkRex-elokuvatapahtumasta on muodostunut oloissamme ainutlaatuinen, kahteen tiiviiseen päivään keskittyvä kokonaisuus. Nurmen kansainvälisten kontaktien kautta päästään näkemään uusia ja vanhempiakin, arkkitehtuuriin tiukemmin tai löysemmin kiinnittyviä elokuvia, joita ei kaupalliseen ohjelmistoon koskaan saada. Elokuvien ohella tapahtuma sisältää keskusteluja ja elokuvien ohjaajien haastatteluja. Legendaarinen Helsingin Lasipalatsin Bio Rex kruunaa esityspaikkana tapahtuman. 

Marraskuussa 2023 pidetyn kolmannen festivaalin pääteemana olivat kaupunkisuunnittelu ja kaupungit sekä niiden ihanuus, ongelmat ja haasteet. Toinen teema liittyi museoihin – niiden tärkeyteen, tarkoitukseen ja erilaisiin tapoihin tavoittaa yleisö ja palvella arkkitehtuurin, tutkimuksen, kaupunkisuunnittelun ja rakentamisen asiantuntijoita. 

Kolmannen festivaalin työryhmään kuuluivat Tarja Nurmen johdolla arkkitehti Elizaveta Parkkonen, arkkitehti Helena Teräväinen, Archinfon toiminnanjohtaja Katarina Siltavuori ja Arkkitehtuurimuseon tutkimus- ja tietopalvelupäällikkö Petteri Kummala. Tapahtuman yhteistyökumppanina toimi Rex Events.

Palkintopuheessaan Tarja Nurmi totesi mm:

”Olen ymmärtänyt pitää kaupunkisuunnittelua arkkitehtuurin varsinaisena vaativana kuningaslajina, jollaista se Suomessa ei valitettavasti enää ole. Naruja vetelevät kiinteistösijoitusyhtiöt ja yhden asian ideologiat. Pitkä tähtäin tuntuu puuttuvan. Myöskään journalistien joukossa ei juuri ole valppaita vallan ja kaupunkisuunnittelun asioiden vartijoita ja yleisölle asioista faktat ja tiedot oikeassa järjestyksessä kirjoittavia rautaisia ammattilaisia. Kansalaisten osallistumisesta on tehty lähinnä tietokonekuvien peukutusteatteria”.

”Nyt saatu tunnustus kannustaa tekemään taas enemmän ja entistä paremmin, mikä edellyttää pitkän tähtäimen suunnittelua vanhojen ja uusien yhteistyökumppanien kanssa. Syksyksi 2024 on jo suunnitteilla ns. välilaskutapahtuma ja vuodelle 2025 on vireillä yhä kunnianhimoisempi teema – ja haarukoitavina vielä tuotantovaiheessa olevia upeita arkkitehtimuotokuvia elokuvan keinoin.”


Risut-tunnustus voidaan jakaa taholle, jonka toimintaa seura ei näe yhdyskuntasuunnittelun kannalta esimerkillisenä. Vuoden 2023 Risut menevät kiinteistökehitysyhtiö Sponda Oy:lle. Risujen aiheena on yhtiön projekti, joka on johtanut käyttökelpoisen ja sijainniltaan keskeisen liikerakennuksen purkamiseen Helsingin ydinkeskustassa.

Vuonna 1963 valmistunut, arkkitehti Kurt Simbergin eräänä päätyönä pidetty alun perin pankkirakennus Stockmannia vastapäätä korvataan pääosin samankokoisella uudella liike- ja toimistorakennuksella. Spondan ratkaisun taustalla on mainittu olevan vanhan rakennuksen rungon ja matalan kerroskorkeuden asettamat rajoitukset esimerkiksi talotekniikalle.

Parhaillaan menossa olevan purkutyön myötä katoaa Helsingin ydinkeskustan 1960-luvun arkkitehtuurihistoriaa. Rakennus on edustanut materiaaleiltaan korkeatasoista ja tilasuunnittelultaan aikakaudelle tyypillistä arkkitehtuuria. On piittaamatonta jättää käyttämättä ne mahdollisuudet, joilla kunnossa pidetty rakennus olisi voitu purkamisen sijaan korjata ja näin jatkaa sen elinkaarta vuosikymmeniä, ellei vuosisatoja eteenpäin.

Sponda Oy kertoo erääksi painopistealueekseen ympäristövastuullisuuden integroinnin koko kiinteistökantaan. Mannerheimintie 14:n projekti ei sitä edusta. Projekti edustaa lyhytnäköistä, ilmastonmuutoksen kannalta haitallista ja modernia rakennuskulttuuria väheksyvää toimintatapaa.

Sponda Oy:n edustajalla ei ole valitettavasti tilaisuutta osallistua Risut-tunnustuksen vastaanottamiseen ja on siksi pyytänyt liittämään asiasta kertovaan lehdistötiedotteeseen seuraavan kannanottonsa:

”Näkyvällä paikalla Helsingin keskustassa sijaitseva hankkeemme on ymmärrettävästi herättänyt runsaasti mielipiteitä puolesta ja vastaan. Kun lähdimme suunnittelemaan hanketta, lähtökohtamme oli rakennuksen rungon ja julkisivujen säilyttäminen sekä kohteen peruskorjaus. Valitettavasti uuden talotekniikan tuominen rakennuksen hyvin matalaan kerroskorkeuteen olisi kuitenkin tehnyt tiloista toivottoman matalat. Purkupäätös oli vihoviimeinen vaihtoehto, ja se tehtiin erittäin perusteellisen selvitystyön jälkeen. Kun pitkään tyhjänä ollutta kiinteistöä ja sen runkoa ei pystytty hyödyntämään, pyrimme minimoimaan uudiskohteen rakentamisesta aiheutuvat päästöt. Olemme sitoutuneet rakentamaan korkeimpien ympäristöstandardien mukaisesti suunnitellun uudisrakennuksen, joka tulee olemaan käytön aikaisen energiankulutuksen osalta täysin hiilineutraali ja joka kunnioittaa kaupunkikuvaa sekä elävöittää ydinkeskustaa”.

YSS vierailee Huopalahden asemalla 22.2.2024

Liisa Akimof hankki omistukseensa Helsingin Huopalahden asemarakennuksen vuonna 2013. Sen remontoinnin jälkeen hän on rakennuttavat aseman naapuriksi ekologisen asuinkohteen, jossa on neljä asuntoa. Puurakenteisessa talossa on massiivirakenteet ja painovoimainen ilmanvaihto. Suunnittelusta on vastannut Arkkitehtitoimisto Livady.

Tervetuloa tutustumaan Liisan johdolla kohteeseen torstaina 22.2.2024 klo 17. Kohde sijaitsee Huopalahden juna-aseman vieressä Haagassa.

Ilmoittautuminen

Mukaan mahtuu 15 ensiksi ilmoittautunutta. Ilmoittautumiset osoitteeseen: jaaskla@gmail.com.

Oheisesta linkistä tarkempia tietoja kohteesta: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009093959.html

Liikennesuunnittelu eilen, tänään, huomenna -tilaisuus 13.2.2024

Tiistaina 13.2.2024 klo 17.00 – 19.00

Tieteiden talo, sali 504, Kirkkokatu 6, 00100 Helsinki

50 vuotta täyttävä Liikennesuunnittelun seura järjestää yhteistyössä Tulevaisuuden tutkimuksen seuran ja YSS:n kanssa seminaari- ja keskustelutilaisuuden Liikennesuunnittelu eilen, tänään ja huomenna – tavaraliikenteen ja logistiikan tulevaisuus Tieteiden talolla 13.2. klo 17-19.30. Alustajina prof. Antti Talvitie (Maailmanpankki/ Aalto yliopisto), sidosryhmäjohtaja Anna Storm (Posti Group Oyj) ja erityisasiantuntija Heini Peltonen (Uudenmaan liitto).

Ilmoittautuminen

Ohjelma

Ohjelma ja kutsu PDF-tiedostona >

Tulevaisuusseminaari: Musiikki toivotuissa tulevaisuuksissa – musiikki- ja kaupunkitulevaisuudet 30.1.2024

Tulevaisuuseminaari

MUSIIKKI TOIVOTUISSA TULEVAISUUKSISSA – MUSIIKKI JA KAUPUNKITULEVAISUUDET

30.01.2024 klo 17-19:30, Sali 505, Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki

Musiikki tarjoaa huikean potentiaalin tulevaisuuksiin vaikuttamisen osalta. Taiteet toimivat niin menneisyyden, nykyisyyden kuin tulevaisuudenkin peileinä. Taiteilla voidaan kuvata monin tavoin sitä mitä pystymme kuvittelemaan ja hahmottamaan alitajunnasta pinnalle pyrkiviä ajatuksia ja tuntemuksia. Musiikki ja muut taiteet ovat olennainen osa yhteiskuntaa ja sen tulevaisuutta.

Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kanssa tilaisuuden valmisteluun ovat osallistuneet Suomen Musiikkitieteellinen seura, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, MI-RAP-hanke (Music Industry Resilience Acceleration Programme), Yhdyskuntasuunnittelun seura ja Kansalaisareena.
 
Tilaisuuden johdattelijoina toimivat Tuire Ranta-Meyer, Suomen Musiikkitieteellinen seura, Tuire Kuusi, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto ja Erkki Aalto Tulevaisuuden tutkimuksen seura.

Ohjelma
 
17.00 TERVETULOA

17.10  KULTTUURIPOLIITTISEN SELONTEON VALMISTELU
–  Johanna Vuolasto, Kulttuuriasiainneuvos, opetus- ja kulttuuriministeriö
– kysymykset ja keskustelu

17.35 MUSIIKKI TULEVAISUUDEN RAKENTAJANA

– Musiikkikoulutuksen Visio 2030
   – Olli-Pekka Martikainen, varadekaani, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto (1.2.2024 alkaen toiminnanjohtaja, Suomen musiikkioppilaitosten liitto)

– Transitioita kohti musiikkikasvatuksen systeemistä muutosta: Tieteenalojen rajat ylittävä maahanmuuttajien kuorotoiminta  

  – Johanna Lehtinen-Schnabel, väitöskirjatutkija, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto, kuoronjohtaja, musiikinopettaja, MuM 


–  Musiikin muutospotentiaali kestävän tulevaisuuden rakentajana
   – Heidi Partti, professori, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto

– Keskustelua alustusten pohjalta


18:35 MUSIIKKI JA KAUPUNKITULEVAISUUDET
– MI-RAP – Music Industry Reasilience Acceleration Programme
 – Kari Mikkelä, Ecosystem Advisor, Open Creative House; Urban Mill

18:50 KYSYMYKSIÄ JA KESKUSTELUA
– Erkki Aalto, Tulevaisuuden tutkimuksen seura

19:30 TILAISUUS PÄÄTTYY
 
 
Tilaisuus on avoin ja maksuton. Tilaisuudessa ei tarjoilua.

Ilmoittautuminen viimeistään 29.1.2024 linkistä: https://bit.ly/tutumus240130

Tilaisuus Facebookissa: https://www.facebook.com/events/1442200673030891 

 
TERVETULOA!
 
Tulevaisuuden tutkimuksen seura
Suomen Musiikkitieteellinen seura
Yhdyskuntasuunnittelun seura

Entäs jos? Professori Pentti Murolen blogipohdintoja 2012–2021 -kirja ilmestynyt

RIL:in tuorein julkaisu – Entäs jos? Professori Pentti Murolen blogipohdintoja 2012–2021 perustuu professori, diplomi-insinööri Pentti Murolen lähes 700 blogikirjoitukseen kymmenen vuoden ajalta. Niissä hän tarkastelee syvällisesti muun muassa kaupunki- ja liikennesuunnittelua pohtien usein: Entäs jos tehtäisiin näin?

Pentti Murolen (1934–2021) suunnittelufilosofia kiteytyi koko uran ajan ennakkoluulottomiin, laajakatseisiin visioihin, kovaan tutkimiseen, yhteiskunnalliseen ajatteluun ja periksiantamattomaan työhön. Hän korosti näkökulmien laajakatseisuutta viimeaikaisessa kaupunkisuunnittelussa. ”Nyt on kaksi selkeää tavoitetta: asuntojen tuottaminen ja kaupunkirakenteen tiivistäminen. Mutta hetkinen – tuntuu tutulta! Ne eivät suinkaan ole uusia tavoitteita. Ne ovat aina olleet olemassa. Jokainen voi allekirjoittaa nuo kaksi tavoitetta. Minä ainakin allekirjoitan ne aina, heti ja sumeilematta. En kuitenkaan allekirjoita niitä ilman ehtoja, en numeroleikkinä.”

Kirja tuo esiin voimakasnäkemyksellisen ajattelijan ja kaupunkisuunnittelijan näkökulmia viimeisen vuosikymmenen ajankohtaisiin asioihin. Tarkastelutasoina ovat niin yhteiskunnallinen kuin ihmisen mittakaava – sekä Suomessa että kansainvälisesti.

Blogikirjoituksiin sisältyy valtava määrä tutkittua tietoa ja huolellisesti tehtyjä graafeja. Ne avaavat sen, kuinka monista näkökulmista yhteiskunnan kehittämistä pitää katsoa ihmisiä unohtamatta. Kirjoitukset ovat arvokasta oppia nykyisille ja tuleville kaupunki-, liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelijoille.

Kirjassa käsitellään viimeisimpiä yhteiskunnallisesti merkittäviä ajankohtaisia teemoja, kuten Helsingin kasvustrategiaa, ilmastonmuutoksen torjuntaa, hiilineutraalisuustavoitteita ja kaupungin muutosta auton kaupungista pyöräilyn ja jalankulun kaupungiksi.

Murole teki lähes 70-vuotisen uransa yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelijana, yrittäjänä, visionäärinä ja vaikuttajana sekä kotimaassa että ulkomailla. Eläkkeelle jäätyään hän jatkoi aktiivista vuoropuhelua kirjoittamalla omaa blogiaan kymmenen vuoden ajan. Blogiaineisto edustaa syvällistä, välillä kriittistä pohdintaa ja analyysiä suunnittelufilosofian kehityksestä eri vuosikymmenillä, yhteiskunnallisen päätöksenteon monimutkaisuudesta, hankkeiden historiasta, saavutuksista ja tappioista.

Kirjan jakelu perustuu ilmaisjakeluun ja sen voi noutaa Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy (Perämiehenkatu 12 E 00150 Helsinki) arkisin klo 10.00–16.00 välisenä aikana.

Kirja on myös ladattavissa RIL:n kirjakaupasta.

YSS ry vietti pikkujouluja 30.11.2023

Vuosien tauon jälkeen YSS vietti marraskuun viimeisenä päivänä pikkujouluja Aalto-yliopiston tiloissa Espoon Otaniemessä. Pikkujouluja vietettiin viimeksi ainakin vuonna 2017, silloin tammikuun puolella ja samalla jaettiin seuran Ruusut ja Risut. Vuosi 2019 oli seuran 60-vuotisjuhlavuosi ja sitä juhlittiin lokakuussa 2019. Covid 19 katkaisi perinteen, jota nyt elvytettiin.

Tilaisuus Living + Hub -tilassa keräsi parikymmentä kiinnostunutta. Lokakuussa 2019 Rakentajanaukio 4:ssä toimintansa aloittanut , nykyaikainen vuorovaikutusta edistävä tilakokonaisuus saatiin seuran käyttöön kiitos Aallon Aija Staffansin ja Pilvi Nummen. Alkulämmittelyn jälkeen Aija Staffans esitteli Hubin syntyvaiheita ja ideologiaa. Esikuvaa oli haettu aina rapakon takaa MIT:stä sekä myös lähempää Hampurista. Hub hyödyntää PSS-menetelmää, Planning Support System, joka mahdollistaa virtuaalisen ja monen yhtäaikaisen käyttäjän osallistumisen alueidenkäytön suunnitelmien työstämiseen ja kommentointiin. Pilvi Nummi demonstroi, miten Espoon pohjoisosaan kaavaillun Viiskorven alueen kaavarungon suunnittelun yhteydessä oli PSS-menetelmää hyödynnetty. Viiskorven maankäyttövaihtoehtoja tutkailtiin myös CAVE-työpajassa, jota varten Krista Pihlava oli Aija Staffansin ynnä muiden ohjaamassa diplomityössään työstänyt visuaalisesti havainnollisia vaihtoehtoja kolmella eri tiiviysvaihtoehdolla. Pihlavan työnimenä Viiskorvelle on Mahdollisuuksien kaupunkikylä. Alkuperäisenä asukastavoitteena on ollut 8 000 asukasta, mikä tehdyillä mallinnuksilla tarkoittaisi hyvinkin tiivistä rakennetta. 

Ennen viimeistä, Petri Kangassalon viheralueiden digitaalista kaksosta käsittelevää esitystä käytiin Hubissa monipolvista keskustelua. Kokeneempi suunnittelijapolvi vierasti yliopistomaailmaan ja eritoten Aalto-yliopistoon lähes normiksi muodostunutta englanninkielistä opetusta ja terminologiaa. Viitattiin voimassa olevaan lainsäädäntöön, joka säätää yliopistollisen opetuksen kieliksi suomen ja ruotsin (Huom! Yliopistolain 11§:n mukaan yliopisto voi päättää lisäksi muunkin kielen kuin suomen ja ruotsin käyttämisestä opetus- ja tutkintokielenä ja opintosuorituksena). Aallon edustajat totesivat, kuinka opettajakunnasta huomattava osa on nykyään muita kuin suomalaisia, opiskelijoista puhumattakaan. Jo termi ”hub” herätti kummastusta, ja se ehdotettiin korvattavaksi suomenkielisellä termillä ”napa”. Mitä itse asiasisältöön tulee, niin keskustelua synnytti maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämän vuorovaikutteisen suunnittelun todellinen merkitys ja vaikuttavuus. Kantojansa suunnitelmiin esiin tuovat kuntalaiset pikemminkin turhautuvat, kun he huomaavat, ettei heidän näkemyksillään ole ollut juurikaan painoarvoa sitten kun kaavoista luottamushenkilöt kunnissa päättävät. Pahimmillaan epäluottamuksen ketju vain voimistuu. Ihmeteltiin myös, miten 2020-luvulla voi ja kannattaa vuorovaikuttaa alueesta, jonka valmiiksi rakentumisen aikajana ulottuu 2060-luvulle. 

Living+ -auditorion esitysten jälkeen jatkettiin iltaa kevyen tarjoilun ja vapaamuotoisemman yhdessäolon merkeissä. Jaossa oli myös Yhdyskuntasuunnittelu-lehtiä. Paikallaolijoiden mielestä tilaisuus oli sen verran onnistunut, että elvytetyn pikkujoulukäytännön toivottiin saavan tulevina vuosina jatkoa.

LAURI JÄÄSKELÄINEN

YSS:in pikkujoulut Otaniemessä 30.11. klo 17

Monen vuoden tauon jälkeen YSS ry järjestää pikkujoulut torstaina 30.11.2023.

Tilaisuus Otaniemen Rakentajanaukiolla (4 A) 30.11.2023 alkaa klo 17 Aija Staffansin ja Pilvi Nummen katsauksella digitaalisen vuorovaikutteisen suunnittelun tutkimukseen Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön laitoksella. Sen jälkeen tarjolla kevyttä purtavaa ja juotavaa sekä yhdessäoloa keskustellen vaikkapa seuran toiminnasta ja siitä, kuka tai mikä ansaitsisi seuran perinteisen Ruusu-tunnustuksen kuluvalta vuodelta.

Tule ja tuo ystäväsi mukaan!

Mikäli suinkin mahdollista, niin tarjoilujen mitoittamiseksi voi osallistumisesta mieluusti ilmoittaa etukäteen sähköpostitse paria päivää aikaisemmin: jaaskla@gmail.com.

Kiinnostava MAL-ilta

Yhdyskuntasuunnittelun seura ry:n MAL-keskustelu 9.11.2023 keräsi nelisenkymmentä aiheesta kiinnostunutta keskustelemaan maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimusten kokemuksista ja tulevaisuudesta.

Tilaisuuden avannut YSS:n puheenjohtaja Matti Vatilo, MAL-konkari parhaasta päästä, muisteli vastaavaa tilaisuutta vuodelta 2000. Ensi alkuun valtion ja Helsingin seudun kuntien välistä MAL-aiesopimusta ei silloin vielä ollut saatu valmiiksi. Mutta pian sitten saatiin ja käytäntö levisi saman tien myös Turun, Tampereen ja Oulun seuduille. Viime vaalikaudella MAL-sopimukset solmittiin lisäksi Jyväskylän, Kuopion ja Lahden alueille. Sopimusten kattavilla alueilla asuu 55 prosenttia Suomen asukkaista. Sopimuskautta on pidennetty 12 vuoteen, mutta käytännön toimenpiteet koskevat ensimmäistä neljää vuotta, minkä jälkeen sopimuksia päivitetään. Petteri Orpon hallitusohjelma ”Vahva ja välittävä Suomi” (20.6.2023) sisältää kirjauksia, jotka toteutuessaan vaikuttavat sopimusten tulevaisuuteen. Vatilon yhdessä YSS:n tilaisuuden pääalustajan Hanna Mattilan ja Petri Jalaston kanssa laatima MAL-sopimusmenettelyn arviointi- ja kehittämisselvitys vuodelta 2022 tarkastelee osaa niistä kysymyksistä, jotka ovat nousseet myös uuteen hallitusohjelmaan (Edunvalvonnasta yhteisen hyvän tavoitteluun? MAL-sopimusmenettelyn arviointi- ja kehittämisselvitys 2022. Valtioneuvoston julkaisuja 2022:Nro 47).

TkT Hanna Mattila toimii vierailevana professorina Aalto-yliopistossa, missä hän johtaa Suomen Akatemian TRANAPLAN-tutkimushanketta (Transforming anatomies of democratic planning). Varsinainen työpaikka on Aalborgin yliopiston Arkkitehtuurin laitoksella. Mattila oli vuosina 2018 – 2020 vierailevana professorina Minnesotan yliopistossa. Atlantin takaisia kokemuksia hän raportoi artikkelissaan Yhdyskuntasuunnittelu-lehden numerossa 2021:2-3 (s. 34-57). 

Erot USA:n ja suomalaisen suunnittelujärjestelmän välillä näyttäytyvät erityisesti suhtautumisessa strategioihin, totesi Hanna Mattila. Tyypillistä amerikkalaisille käytännöille on eriyttää strategiset tavoitteet ja niiden toteuttaminen. Taloudellisena tavoitteena on ennen kaikkea edistää kasvua. Eri osavaltioiden välillä on kuitenkin huomattavia eroja. Eroja löytyy myös Pohjoismaiden välillä. Ruotsissa sopimuspohjaisia suunnittelukäytäntöjä tunnetaan erityisesti Tukholman seudulla. Koko valtakunnan tasolla hallitus käynnisti vuonna 2014 ”Sverigeförhandlingen” -nimisen menettelyn, jossa tavoitteena on luoda kahden tunnin ratayhteys Tukholmasta Göteborgiin sekä kahden ja puolen tunnin yhteys Malmöhön. Tavoitetta edistetään valtion ja kuntien välisin neuvotteluin. Norjassa on Mattilan mukaan pyritty tasavertaiseen dialogiin valtion ja seudullisten sekä paikallisten toimijoiden välillä. Tanskassa, jonka käytännöt ovat tulleet Hanna Mattilalle tutuiksi, ei vastaavan kaltaisia sopimuskäytäntöjä tällä hetkellä ole. Valtiolla on lakiin perustuva laajahko puuttumisoikeus kuntien alueidenkäytön suunnitelmiin. Tanskassa toteutetut kuntareformit ovat helpottaneet suunnittelua. Kuntia on tätä nykyä 87. Valtion toiminta on toisinaan näyttäytynyt epäjohdonmukaiselta. Esimerkiksi Aalborg ei saanut valtiolta rahaa pikaraitiotiehen, vaikka Aarhus ja Odense saivat.

Hanna Mattila pohjusti katsaustansa habermasilaisittain strategisen rationaalisuuden ja kommunikatiivisen rationaalisuuden erottelulla. Tuloksellisinta olisi yhdistää nämä molemmat, jolloin saavutetaan samanaikaisesti riittävää tehokkuutta ja sitoutumista asetettuihin tavoitteisiin. Jos luotetaan yksinomaan ”deal making” -tyyliseen toimintatapaan, on uhkana toimijoiden kiinnittyminen pelkästään omien intressien ajamiseen. Painotuserot tulivat myös näkyviin em. MAL-selvityksessä vuodelta 2022, jonka yhteydessä haastateltiin MAL-neuvotteluissa mukana olleita. 

Monet selvitystä varten haastatelluista korostivat MAL-prosessiin kuuluvaa jatkuvaa dialogia, joka tuo siihen sopivaa joustavuutta. Menettelyn kirjaamisella lainsäädäntöön voisi joidenkin vastanneiden mielestä olla etuja, samoin sopimuskirjausten sanktioinnilla. Toisaalta kuntien itsehallintoa ja kaavoitusmonopolia pitää kunnioittaa. MAL-menettelyä on kritisoitu sen demokratiavajeesta ja avoimuuden puutteesta, mikä keskustelutti myös YSS:n tilaisuudessa. MAL-sopimukset eivät kuitenkaan vie kuntien toimivaltaa yleis- ja asemakaavoituksesta, eikä maakuntien toimivaltaa maakuntakaavojen osalta. Kaavojen sisältö on kuntien päätösten varassa. MAL tuo seuduille rahoitusta liikenneratkaisuihin, mutta MAL ei voi yksinään vaikuttaa sopimuksiin kirjattujen asumisratkaisujen toteutumiseen.

Tommi Laanti ympäristöministeriöstä on Matti Vatilon tavoin MAL-prosesseissa valtion puolelta kokemusta hankkinut. Tällä hetkellä hänen vastuullensa kuuluu Helsingin seudun MAL-asiat ja hän toimii ympäristöministeriössä yksikön johtajana. Vatilon ym. selvityksessä joidenkin esiin tuomaan kritiikkiin valtion eri toimijoiden fragmentoitumisesta Laanti totesi, kuinka eri ministeriöillä on omat vastuutoimialansa. Valtion talousarvion rajallisuus johtaa ministeriöiden väliseen kilpailuun. MAL-sopimusmenettelyn alkuperäisenä kannustimena on ollut yhteinen haaste kaupungistumisesta ja yhdyskuntarakenteen hajautumisesta. MAL on itsessään luonut – ja luo – kommunikatiivista rationaalisuutta, vaikkei dialogi sen enempää valtion sisällä kuin valtion ja eri kuntien välillä ole suinkaan aina helppoa.  Orpon hallitusohjelma listaa nykyisten seitsemän MAL-seudun lisäksi kaksi muuta, joita vielä haetaan. Hallitusohjelman suhtautuminen asumisen rooliin huolestuttaa. Tähän saakka valtio on rahoittanut paitsi liikennehankkeita niin myös asumista, lähinnä ARA:n kautta. Nyt Valtion asuntorahaston talous liitetään kehyksen piiriin siltä osin kuin talousarvion perusteluissa otetaan kantaa rahaston menoihin. ARA-rahoituksen siirtyminen talousarviokehyksiin on iso muutos. Hallitusohjelman mukaan MAL-sopimusten asuntotuotantotavoitteisiin ei kirjata ARA-tuotannon osuutta. 

Johanna Järvinen Helsingin seudun liikenne HSL:stä piti puheenvuorossaan tärkeänä MAL-sopimusten ulottumista yli vaali- ja hallituskausien. Liikenneinvestoinnit ovat jopa vuosikymmeniä kestäviä projekteja. Ilman MAL-sopimuksia kunnat voivat päätyä osaoptimointiin, jolloin sopimusten tärkeä tavoite päästötavoitteiden vähentämisestä on vaarassa romuttua. Vuorovaikutuksen lisääminen sopimusten valmisteluun voisi tuoda lisäarvoa. Toisaalta viime keväänä, kun Helsingin seudun MAL-luonnos oli kommentoitavana, siihen saatiin lausunnot vain kymmeneltä taholta (yhtenä lausunnon antajana oli YSS ry; kirjoittajan huomio). Johanna Järvinen esitti kysymyksen, kuinka hyvin valtio sitoutuu sopimuksiin. Esimerkiksi joukkoliikenteen varikkojen sijoittaminen on tuottanut kädenvääntöä kuntien välillä, ja kunnat vetoavat kaavamonopoliinsa. Helsingin seudun sopimuksesta vuosille 2024-27 hän totesi, että pelkästään liikenneinfran rahoitukseen tarvittaisiin kaudella neljä miljardia, josta valtion osuus olisi yksi miljardi. Yksi miljardi euroa veisi käytännössä valtion koko maan liikenneinvestointien potin.

Kuntaliiton Johanna Vilkunaa hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan MAL-sopimuskäytäntö kirjataan lakiin yhteistyövelvoitteena maankäytön ja rakentamisen sääntelyn uudistamisen yhteydessä, on hämmentänyt. Myöskään liikenteen rahoituksesta ei ole tällä hetkellä selvyyttä. Liikennepolitiikan pitäisi Kuntaliiton mielestä olla pitkäjänteisempää. 

Keskustelu oli tilaisuudessa kaiken kaikkiaan vilkasta. Valtion asuntopolitiikan suunnanmuutos aiheutti lukuisia kommentteja, ja lopulta jo päädyttiin peräänkuuluttamaan valtion ideaa. Pienten asuntojen määrän suhteellisen kasvun viime vuosien asuntotuotannossa näkivät jotkut olevan seurausta joihinkin MAL-sopimuksiin kirjatuista asuntojen määrää koskevista tavoitteista. Tämä kritiikki kuitenkin torjuttiin ympäristöministeriön edustajien toimesta tuomalla esiin, että sopimuksissa on myös kerrosalamäärätavoitteita sekä erilaisia laadullisia kriteerejä. Valtio ei voi puuttua siihen, miten kunnat kaavoittavat. Esiin nousi myös teemoja lähiluonnon turvaamisesta, väistämättä edessä olevan ilmastonmuutoksen hyödyistä haittojen ohella, olemassa olevan rakennuskannan kehittämisestä ja rakentamisen lamasta. Kaikkiin kysymyksiin ei vastausta löytynyt. YSS ry jää seuraamaan, löytyykö uuden hallituksen kaavailemista uudistuksista ja miten hallitus etenee alueidenkäytön lain ja muun lainsäädännön muutoksissa. Uusille keskustelutilaisuuksille tulee aiheita riittämään.

LAURI JÄÄSKELÄINEN

Tulevaisuusseminaari: Kaupunkielämän ja elinympäristöjen tulevaisuudet murroksessa 21.11.2023

21.11.2023 klo 17-19, Sali 505, Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki

Tilaisuuden johdattelijoina Matti Vatilo, Anders Jansson ja Erkki Aalto.

Ohjelma

17.00 TERVETULOA

17.05 KAUPUNKIEN KEHITTÄMISEEN TARVITAAN MONIA KEINOJA

1.      Virve Hokkanen, ohjelmapäällikkö, Kestävä kaupunki –ohjelma, YM

17.30 KAUPUNKILAISET ELÄVÄN HELSINGIN TEKIJÖINÄ

2.      Pirjo Tulikukka, toiminnanjohtaja, Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helka

3.      Johannes Jauhiainen, stadiluotsi, Helsingin kaupunki

17:50 MUSIIKKI TYÖKALUNA DIALOGIIN, ROHKEUTEEN JA ODOTTAMATTOMAAN.

    Esimerkkejä siitä, kuinka musiikin avulla voi harjoitella leikkisyyttä, tilan ottamista ja antamista ja luoda yhteyksiä kieli- ja kulttuurirajojen yli.

1.      Johannes Kaira, Aalto Yliopisto

18:10 MI-RAP – KAUPUNKI, MUSIIKKI JA KESTÄVYYS  

2.      MI-RAP:  Music Industry Resilience Acceleration Programme 

3.      Kari Mikkelä, Ecosystem Advisor, Open Creative House & Urban Mill 

18:25 KAUPUNKILAISTEN KAUPUNKI 

4.      Mari Tähjä, tulevaisuusmuotoilija, projektipäällikkö, Kohti tulevaa –hanke, Kansalaisareena

18:40 IDEAT ILMOILLE

19:00 TILAISUUS PÄÄTTYY

Tilaisuus on avoin ja maksuton.

Ilmoittautuminen: https://bit.ly/tutuhesa231121

facebook: https://www.facebook.com/events/957855351974322

TERVETULOA!

Tilaisuuden järjestävät:

  1. Tulevaisuuden tutkimuksen seura
  2. Yhdyskuntasuunnittelun seura
  3. Liikennesuunnittelun Seura

MAL-keskustelutilaisuus Oodissa 9.11.2023

Millaista kumppanuutta kaupunkiseutujen ja valtion välille tarvitaan tässä ajassa? YSS taustoittaa maankäytön, asumisen ja liikenteen hallitusohjelmalinjauksia ja meneillään olevia MAL-sopimusneuvotteluja tietopohjaisella pohdinnalla ja pohjoismaisilla kokemuksilla. Keskustelun johdattelijoina apulaisprofessori Hanna Mattila Aalborgin yliopistosta ja kokemusasiantuntijoita MAL-sopimuskierroksilta.

Keskustelutilaisuus pidetään torstaina 9.11.2023 kello 17.30–20.00 Keskustakirjasto Oodissa 2. kerroksen Kuutio-tilassa.