Pieni mutta sitäkin innostuneempi retkue YSS:läisiä matkasi Helsingistä syyskuisena perjantaina Kotkaan.
Seuran johtokunnan jäsen Tarja Laine oli koonnut tiiviin ohjelmapaketin suurteollisuuden historiaa, Kotkan kaavoituksen näkymiä ja maailmankuuluja puistoja. Menomatka pikkubussissa käytettiin monipolviseen keskusteluun käynnissä olevista alueidenkäytön ja rakentamisen lainsäädännön uudistuksista.
UNESCO:n maailmanperintöluetteloon heinäkuussa 2026 hyväksytty Sunilan tehdas- ja asuinyhdyskunta oli ensimmäinen kohde. Karhulaan ennen sotia viiden paperiteollisuusyhtiön yhteenliittymän perustama sellutehdas rakentui hämmästyttävällä vauhdilla meren äärelle. Tehtaan ja siihen liittyvien tuotannollisten rakennusten lisäksi Pyötisen saarelle ja ympäristöön nousi nelisen sataa asuntoa muutamassa vuodessa. A. Ahlströmin toimitusjohtajan Harry Gullichsenin hyvin tunteva Alvar Aalto oli luonteva valinta alueen kokonaisuuden suunnittelijaksi. Aino ja Alvar huolehtivat estetiikasta; tehtaan johtajaksi pestattu Lauri Kanto varmisti tehdasrakennusten tekniikan ja toimivuuden.
Aamukahvit nautittiin Pro Sunilan ylläpitämässä Mankelissa, jossa jo saatiin rautaisannos Sunilan syntyhistoriaa ja eritoten katsaus sen nykyiseen virkeään asukastoimintaan. Perustan toiminnalle loi parikymmentä vuotta sitten arkkitehti Rurik Wasastjerna. Jo vakiintunut Sunilan Aalto-kodit -tapahtuma elokuun lopulla avaa vierailijoille ovia Sunilan yksityiskoteihin. Arkkitehtipariskunta Tuula Paalimäki – Eric Pollock toimivat oppaina yssiläisille, jotka pääsivät kurkistamaan pariskunnan työläisyksiöön vuonna 1939 valmistuneessa Aallon kuuluisassa terassitalossa. Verrokkina arkkitehtien maanläheiseen ja kierrätetyillä kalusteilla sisustettuun kompaktiin kakkosasuntoon toimi kahdesta yksiöstä yhdistetty ja juuri kaupaksi mennyt Aalto-henkisesti kalustettu asunto.
Kotkan strateginen asema
Valtakunnallisesti merkittävässä komeassa, Erkki Huttusen suunnittelemassa Kotkan kaupungintalossa (1934) saatiin kaavoitusarkkitehti Jarkko Puron mieliinpainuva ja perusteellinen katsaus sekä Kotkan historiaan että arkkitehtuurin modernismin juuriin. Saarella sijaitseva Kotka on aina kytkeytynyt mereen, laivaveistämöihin, satamaan ja sotaisaan menneisyyteen. Itämeren historian suurin meritaistelu, Ruotsinsalmen toinen taistelu heinäkuussa 1790, oli Kustaa III:n joukoille voitokas toisin kuin vuotta aiemmin tappioon päätynyt Ruotsinsalmen ensimmäinen meritaistelu. Raja kulki pitkin Kymijokea, ja Venäjä lähti rakentamaan Ruotsinsalmen – Kyminlinnan kaksoislinnoitusta. Ennen Krimin sotaa Ruotsinsalmi oli aikakautensa suurimpia taajamia nykyisen Suomen maaperällä.
Rajan siirryttyä idemmäksi jäivät linnakkeet vaille käyttöä. Käytännössä koko Kotkan nykyinen keskusta on muinaismuistoaluetta. Ruotsinsalmen raunioille syntyi 9 höyrysahaa. Kotkasta kehittyi ”savolaisten Amerikka”. Vuosi sitten Kotkan kaupunki osti Senaatti-kiinteistöiltä Kyminlinnan noin 50 hehtaarin alueen yhdellä eurolla.
Monikeskistä merellisyyttä ja kuuluisia puistoja
Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen tarkasteli Kotkan kaavoitustilannetta. Asukasluku on hiljattain alittanut 50 000:n rajan. Monikeskisyyttä ei Kotkassa nähdä ongelmana vaan rikkautena. Asuinkerrostaloja ei ole viime vuosina lähtenyt käyntiin. Kotkansaarella on tarjolla hyvillä paikoilla vapaita tontteja. Omarantaiset tontit menevät kaupaksi. Visiotyö merellisestä Kotkasta on käynnistetty. Yksityisille maille on vireillä datakeskushankkeita.
Kotka on profiloitunut puistollansa 1980-luvulta lähtien. Erilaisia puistopalkintoja on kertynyt 30 vuoden ajalta tusinan verran. Puutarhaneuvos Heikki Laaksonen suunnitteli Kotkan kaupunginpuutarhurina monet näistä palkituista puistoista, kuten Sapokan Vesipuiston ja Katariinan Meripuiston. Heikki Laaksosen eläköidyttyä ja lukuisien lyhytaikaisiksi jääneiden rupeamien jälkeen kaupunginpuutarhurin virkaa on vuoden verran hoitanut maisema-arkkitehti Kairi Meos. Kotkan puistot jo vanhastaan hyvin tuntevan ja uudesta tehtävästään innostuneen Kairin johdolla tutustuttiin Katariinan Meripuistoon. Entisestä öljysataman alueesta on parissa vuosikymmenessä kasvanut monipuolinen ja upeat maisemat tarjoava toimintapuisto. Kotkan puistot sen kuin komistuvat eikä niiden kaikkien näkemiseen yksi päivä riitä.
Bonuksena päästiin vilkaisemaan matkalla mukana olleen Hannu Penttilän kakkosasuntoa satavuotiaassa puutalokorttelissa lähellä Arto Tolsa Areenaa. Osuuskuntamuotoinen taloyhtiö perustettiin vuonna 1924 sataman ja sahalaitosten työntekijöille. Korttelin rakennukset ovat asemakaavalla suojeltuja ja muodostavat lähes keskellä kaupunkia ja kivenheiton päässä uimarannasta harvinaisen viihtyisän kokonaisuuden.
Paluumatkalla juotiin kahvit Langinkoskella. Keisarillinen kalastusmaja oli jo sesongin päätyttyä sulkenut ovensa mutta kotoisa Kahvila Dagmar kosken partaalla tarjosi halukkaille pannaria.
Seuran retkellä mukana olleet kuusi henkilöä saivat rautaisannoksen Kotkan historiaa, nykyisyyttä ja tulevaisuuden näkymiä. Sunila UNESCO:n maailmanperintökohteena edellyttää erityisen hoitokunnan perustamista, mikä tapahtuu lähiaikoina. Arkkitehtuurista kiinnostuneiden matkailijoiden määrä tulee kasvamaan entisestään.
Kuvat alla:
1. Päivölän ja Karhun terassitalot ovat ikonisinta Sunilaa.
2. Kotkan kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen (vas.) ja kaavoitusarkkitehti Jarkko Puro (oik.) suhtautuvat luottavaisesti Kotkan tulevaisuuteen.
3. Suomeen kotiutunut, alkujaan kalifornialainen arkkitehti Eric Pollock on puolisonsa Tuula Paalimäen kanssa remontoinut ja asuttanut neljä vuotta Sunilan Päivölän työläisasuntoa.
Teksti ja kuvat: Lauri Jääskeläinen