Vaalikausi lähenee loppuansa. Hallitusohjelman toteutuksesta uupuvat yhdyskuntakehittämislaki, yhdyskuntarakentamislaki ja alueidenkäyttölaki ovat vielä sinettiä vailla.
YSS ry:n iltapäivätilaisuuteen Tieteiden talolle 7.10.2026 kokoontui, pyydettyjen puheenvuorojen käyttäjät mukaan luettuna, yhteensä neljätoista kuulemaan viimeisimpiä tietoja, missä kohtaa eduskunnassa parhaillaan mennään. Pääalustajana oli ympäristöministeriön ympäristöneuvos Samuli Alppi. Alppi johti laajapohjaista valmisteluryhmää, jonka tehtävänä oli laatia ehdotukset uusiksi yhdyskuntakehittämis- ja yhdyskuntarakentamislaeiksi. Hallituksen esitys yhdyskuntakehittämislaiksi annettiin syyskuussa (HE 170/2026 vp); yhdyskuntarakentamislakia koskeva ehdotus on määrä antaa eduskunnalle lokakuussa viikolla 43. Alueidenkäyttölain valiokuntakäsittely on jo loppusuoralla. Rakentamislaki muutoksineen tuli voimaan vuoden 2025 alusta. Sitä koskevat uudet muutokset ovat myös eduskunnan pohdittavana. Niitä ei kuitenkaan tällä kertaa YSS:n tilaisuudessa käsitelty.
Yhdyskuntakehittämislailla lisätään kunnan maapolitiikan avoimuutta, korosti Alppi. Kunnille tulee lakisääteinen velvoite laatia maapoliittinen ohjelma, jonka laatimisessa sovelletaan yleisluontoisia vuorovaikutusvaatimuksia. Ohjelma ja sen seuranta julkaistaan tietoverkossa. Maapoliittisen ohjelman kautta investointien ja rakentamishankkeiden ennakoitavuus lisääntyy. Jos maapoliittisia toimia kunnassa käytetään vain harvoin, voi kunta päättää olla maapoliittista ohjelmaa laatimatta.
Ohjeellinen tonttijako vaihtoehtona poistuu. Tonttijako on jatkossa aina sitova, mikä yksinkertaistaa sääntelyä. Katualueiden ilmaisluovutusvelvollisuus jää historiaan.
Maankäyttösopimusten osalta uusi yhdyskuntakehittämislaki sisältää lähinnä säilyttävää sääntelyä, tiivisti Alppi. Uutta on kuitenkin esimerkiksi rakentamislain puolella olevaa rakentamisen poikkeamismenettelyä koskeva täsmennys. Asemakaava-alueella otettaisiin käyttöön rajattu mahdollisuus maankäyttö- tai kehittämiskorvaukseen rakentamislain 57 §:n mukaisen poikkeamisluvan yhteydessä. Säännös asettaa poikkeamislupamenettelyn tavallaan yhdenvertaiseksi keinoksi kaavamuutoksen kanssa siinä mielessä, ettei kunnan tarvitse kehittämiskorvauksen takia lähteä prosessuaalisesti raskaampaan asemakaavan muutosmenettelyyn. Hankkeeseen ryhtyvälle nopeampi poikkeamismenettely on usein miellyttävä vaihtoehto, eikä kehittämiskorvaus ole välttämättä ykköskysymys.
Pohdintaa on aiheuttanut yhdyskuntarakentamisen kustannusten määrittelyä koskeva sääntely. Kehittämiskorvaukseen voisi sisällyttää enintään 15 vuotta vanhoja yhdyskuntarakentamisen kustannuksia. Vastaavasti kunnan tulisi toteuttaa kehittämiskorvauksen perusteena olevat toimet 15 vuoden kuluessa. Maankäyttösopimuksella voitaisiin kuitenkin sopia kehittämiskorvausta koskevien säännösten rajoittamatta osapuolten oikeuksista ja velvollisuuksista. Lunastuslain jo 1.8.2025 voimaan tulleita uudistettuja korotettuja korvausperusteita käytetään pääsääntöisesti myös yhdyskuntakehittämislakia sovellettaessa.
Kommenttipuheenvuorot
Hyvinkään eläkkeellä oleva kaupunginjohtaja Jyrki Mattila nosti esiin vesihuollon. Vesihuollosta säädetään omassa eri laissa (119/2001). Uudistetunkin vesihuoltolain ideana on, että vesihuolto rahoittuu veden kuluttajilta perittävillä maksuilla. Vesi- ja jätevesiverkoston kustannukset syntyvät kuitenkin erityisesti verkoston rakentamisen alkuvaiheessa. Trendinä on erottaa vesihuolto kuntakonsernista ja yhtiöittäminen, jolloin kytkennät kuntaan ja infraan hankaloituvat. Yksityisille toimijoille vesihuoltolaitosta ei voi kuitenkaan myydä. Mattilan mielestä tärkein yksittäinen kunnallinen palvelu on toimiva vesihuolto.
Mattila, monen muun tavoin, olisi pitänyt arvonnousuun perustuvaa laskentatapaa kehittämiskorvauksessa yksinkertaisempana kuin kustannusperusteista korvauksen laskentaa.
Mattila toi myös tulevaisuudessa harkittavaksi hankelupaan perustuvan sääntelyn. Siinä voitaisiin kaavoitukseen yhdistää rakentamiseen tarvittavat luvat sekä muut luvat käsiteltäväksi samalla kertaa.
Vältyttäisiin muun muassa samojen tahojen moninkertaiselta kuulemiselta. Kehittämisaluetta koskeva sääntely uhkaa jäädä MRL:n tavoin kuolleeksi kirjaimeksi, ellei kehittämiseen voida saada merkittävää ulkopuolista rahoitusta.
Kuntaliitossa maapolitiikkaa hoitava kehittämispäällikkö Laura Suurjärvi näki yhdyskuntakehittämislakiesityksessä paljon myönteistä. Korjattavaa hän näki yhdyskuntarakentamisen kustannusten laskemissääntelyssä. Joka tapauksessa kuntien maksamat korvaukset tulevat lunastuslain uudistusten kautta kasvamaan. Vanhan maankäyttö- ja rakennuslain pilkkoutuminen neljään erilliseen lakiin, joita sitten vielä täydentävät lukuisat muutkin lait, tulee varsinkin alkuvaiheessa aiheuttamaan lakien soveltajille päänvaivaa.
Raklin johtaja Kimmo Kurunmäki, joka oli osallistunut lakeja valmistelevaan työryhmätyöskentelyyn, ei myöskään ollut vakuuttunut yhdyskuntarakentamisen kustannusten laskentatavan toimivuudesta. Käytännössähän on vaikea, osin jopa mahdotonta, tietää etukäteen kaikkia tulevia yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvia kustannuksia. Kiinteistönomistajien yhdenvertainen kohtelu voi vaarantua.
Kuntaliiton kehittämispäällikkö Anne Jarva kommentoi lähinnä alueidenkäyttölakiehdotusta. Perustuslakivaliokunnan lausunto vielä puuttuu. Metsätalouden harjoittamisen vaikeutumisesta kunnille syntyvää korvausvastuuta Jarva kummeksui. Metsälakiin tuleva korvaus syntyi ajatuksena ja esityksenä jo edellisellä hallituskaudella. Säännös johtanee Jarvan mukaan siihen, etteivät kunnat kovinkaan hanakasti enää lähde kaavoihin laittamaan metsäluontoa suojelevia kaavamääräyksiä.
Keskustelua
Paikalla olleiden kysymykset ja keskustelu kiertyivät paitsi kokonaisuuden hahmottamisen vaikeuksiin myös maapoliittisen ohjelman ja kuntastrategian väliseen yhteyteen, kehittämiskorvaukseen poikkeamisluvan yhteydessä ja lunastuskorvauksiin. Kysyttiin, sijoittuuko yleinen väestönsuoja yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin. Kuntalaisten osallistumismahdollisuudet myös keskusteluttivat.
Kaiken kaikkiaan kaksi tuntia osoittautui lyhyeksi aihepiirin ollessa näin laaja. Esimerkiksi yhdyskuntarakentamislakiesitykseen ei aika riittänyt. Toisaalta näin ei varsinaisesti ollut tarkoituskaan. Tilaisuutta moderoinut YSS:n puheenjohtaja Matti Vatilo pohdiskeli, tuleeko yhdyskuntakehittämislakiin ja yhdyskuntarakentamislakiin vaalikauden vaihduttua keväällä 2027 muutoksia jo ennen kuin lait on määrä tulla voimaan 1.1.2028. Vastaavalla tavalla kävi rakentamislain osalta. Rakentamislakia muutettiin uuden hallituksen aloitteesta ennen sen voimaantuloa 1.1.2025.
Pääalustajana ollut Samuli Alppi arveli, että eri lakien yhtäaikainen soveltaminen onnistuu kyllä. Ongelmia todennäköisesti syntyy sitten kun yhtä lakia muutetaan, jolloin muutosvaikutusten kokonaisuutta ei välttämättä pystytä täydellisesti ennakoimaan.
Lauri Jääskeläinen