Kaupunkitutkimuksen päivien 2024 teema on Muuttuva kaupunki. Päivät kokoavat yhteen laajasti kaupunkitutkimuksesta ja -suunnittelusta kiinnostuneita alan tutkijoita, ammattilaisia ja opiskelijoita.
Voitte tutustua verkkosivustolla myös päivien ohjelmaan. Päivitämme ohjelmaan työryhmien esitykset ja niiden ajankohdat mahdollisimman pian. Ilmoittautuminen päättyy sunnuntaina 12.5.2024.
Osallistumismaksu maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä. Osallistumismaksu kattaa koko ohjelman ja iltatilaisuuden Helsingin kaupunginmuseolla torstaina 23.5. Ilmoitathan kuitenkin osallistumisestasi iltaohjelmaan rekisteröitymisen yhteydessä, niin pystymme ottamaan osallistujamäärän huomioon järjestelyissä ja tarjoiluissa.
YSS on yhdessä viiden muun tieteellisen seuran (Estetiikan seura, Rakennustaiteen seura, ICOMOS, Kaupunkitutkimuksen seura ja Rakennetun ympäristön tutkimuksen seura) perustanut Rakennetun ympäristön verkkolehden, Aukion, joka aloittaa toimintansa syksyllä 2024. Sen tavoitteena on olla kohtaamispaikka keskusteluille ja näkökulmille sekä rakennetun ympäristön tekijöille, kokijoille että tutkijoille.
Tule ideoimaan ja kommentoimaan lehteä esittelytilaisuuteen 14.5.2024 klo 18.00 Tieteiden talon saliin 505!
Minkälaista lehteä haluaisit lukea? Mitä haluaisit kirjoittaa lehteen? Graafikko Päivi Helander esittelee lehden visuaalista ilmettä ja seurojen edustajista koostuva suunnitteluryhmä kertoo lehden suunnittelusta.
Tänä vuonna Kaupunkitutkimuksen päivät järjestetään tuttuun tapaan Helsingissä Tieteiden talossa ja Helsingin Yliopiston Urbariassa torstaina ja perjantaina 23.–24.5.2024. Täällä voit seurata päivien täydentyvää ohjelmaa: www.kaupunkitutkimuksenpaivat.net
Yhdyskuntasuunnittelun seura ry tekee kesäisen retken Satakuntaan ja Poriin perjantaina 7.6.2024. Pori on profiloitunut paitsi tuulivoimalla niin myös muilla vihreän (puhtaan) siirtymän hankkeilla. Suunnitteilla on vihreän vedyn ja ammoniakin tuotantolaitos, josta on tehty Porin kaupungin kanssa aiesopimus.
Helsingistä Kiasman edestä on lähtö yhteiskuljetuksella klo 8. Paluu samaan paikkaan illalla noin klo 21. Menomatkalla Poriin poiketaan Ypäjällä ja saadaan kahvit arkkitehti-taiteilijapariskunnan tukikohdakseen hankkimassa vanhassa koulussa.
Yhteiskuljetukseen on paikkoja rajoitetusti (minibussi). Yhteiskuljetuksen hinta seuran jäsenille on 20 euroa ja muille 40 euroa. Poriin voi tulla myös omin avuin. Ohjelma, sisältäen lounaan, on seuran jäsenille maksuton, muille osallistumismaksu on 20 euroa.
Ohjelmarunko Porissa on pääpiirteissään seuraava:
Klo 12 saapuminen torille, jossa mahdollisuus päiväkahviin tms. omakustanteisesti
Klo 12:30 Porin kaupungin edustajan, seuran pitkäaikaisen ent. pj Mariitta Vuorenpään opastuksella siirrytään Kokemäenjoen uusitulle rantabulevardille.
Klo 13 Porin vesitorni
Klo 13:40 matka jatkuu Yyteriin
Klo 14 lounas Yyterin näköalatornissa
Klo 15 kierros Meriporin vihreän siirtymän satama-alueilla
Klo 16 Reposaari – kierros
Klo 17 Kahvi
Klo 18 Yhteiskuljetus takaisin Helsinkiin.
Halukkaat voivat jäädä viettämään iltaa pitempäänkin Porissa.
Ilmoittaudu seuran varapuheenjohtajalle Lauri Jääskeläiselle sähköpostitse: jaaskla@gmail.com. Minibussin paikat menevät ilmoittautumisjärjestyksessä, joten kannattaa toimia ripeästi. Viimeinen ilmoittautumispäivä on maanantai 13.5. Ilmoittautumisen yhteydessä voi esittää mahdollisia ruokatoiveita.
Maksu retkestä seuran tilille FI27 8000 1500 8111 47 pyydetään suorittamaan viimeistään 3.6.2024. Viitekenttään osallistujan nimi.
Retken ohjelmaa on suunnitellut ystävällisesti Mariitta Vuorenpää, joka toimii Porin kaupungin yleiskaavoitustehtävissä. Seura vastaa kuljetuksista Porissa.
YSS ry jakaa kokouksen aluksi Ruusu ja Risu-tunnustukset.
Vuosikokouksen asialista:
Kokouksen avaus
Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja ääntenlaskijaa
Vahvistetaan asialista työjärjestykseksi
Toimintakertomus vuodelta 2023
Tilinpäätös vuodelta 2023 sekä toiminnantarkastajan lausunto.
Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen
Toimintasuunnitelma vuodelle 2024
Tulo- ja menoarvio vuodelle 2024
Jäsenmaksut vuodelle 2024
Johtokunnan jäsenten lukumäärä
Yhdistyksen puheenjohtaja vuodelle 2024 (ei erovuoroinen)
Johtokunnan jäsenet erovuoroisten tilalle kaksivuotiskaudelle 2024-2025
Toiminnantarkastajien määrä ja henkilövalinnat
Muut asiat
Kokouksen päättäminen
Vuosikokouksessa jaetaan myös vuosittain annettava Ruusu ja risu-tunnustus, jonka seura myöntää merkittävästä yhdyskuntasuunnittelua edistävästä toimenpiteestä tai teosta. Palkinnonsaaja pitää esityksen aiheesta kokouksen alussa. Risuilla nostetaan esille toimenpide tai teko, jota seura pitää moitittavana.
Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.
Ilmoittautuminen
Ilmoittaudu vuosikokoukseen viimeistään 12.3.2024 mennessä sähköpostitse osoitteeseen yss@yss.fi.
Yhdyskuntasuunnittelun seura pääsi vierailemaan Liisa Akimofin rakennuttamassa, vanhoja ja terveelliseksi koettuja rakennusteknisiä ratkaisuja hyödyntäneessä Huopalahden rautatieaseman uudiskohteessa.
Monien värikkäiden vaiheiden jälkeen hyväksyttiin neljäksi sadaksi vuodeksi kestämään rakennettu rivitalo käyttöön elokuun lopulla 2023.
Kaikki alkoi vuonna 2013. Senaatti-kiinteistöt laittoi myyntiin rantaradan varren perinteikkään Huopalahden rautatieaseman lähiympäristöineen. Liisa Akimofin tarjous voitti ja kaupat syntyivät. Vuonna 1921 rakennettu, Bruno Granholmin suunnittelema komea hirsirakenteinen asemarakennus oli ensin remontoitava. Kaupunki ryhtyi myös laatimaan uutta suojelevaa asemakaavaa. Aseman tienoo oli muutoinkin myllerryksen kourissa. Raide-Jokerin työmaa oli heti aidan takana.
Liisa Akimofin yllätykseksi tarjolla olisi ollut kaupungin taholta hulppeasti rakennusoikeutta uudiskohteille. Ei muuta kuin kiinteistöbisnestä tekemään! Liisalla oli kuitenkin muuta mielessä. Hän halusi kunnostaa ostamallaan rautatiekiinteistöllä sijaitsevaa vanhaa rakennuskantaa asemarakennuksen lisäksi. Sekä rakennuttaa maltillisen, muutaman asunnon suuruisen täysterveellisen ja satoja vuosia kestämään tarkoitetun uniikin rivitalokohteen.
Eipä Liisa arvannut, millainen seikkailu häntä odotti. Uudiskohteen rakentaminen on tyystin toista kuin vanhan korjaaminen. Sen saivat kokea myös kohteen arkkitehtisuunnitteluun kiinnitetty Livady Oy. Lähes kymmenen vuotta kestäneeseen projektiin mahtui käänteitä, jotka saivat rakentamisen saloihin perehtyneet YSS:n jäsenetkin haukkomaan henkeään. Sen mitä Liisan puhetulvan äärellä ennättivät.
Liisan lähtökohtana oli paitsi terveellinen sisäilmasto niin rakennuksen tavoitteellinen tekninen käyttöikä neljäksi sadaksi vuodeksi. Hiukan toista kuin vaikkapa uuden rakentamislain 50 ja 100 vuoden vastaavat. Kaikki lähtee perustuksista. Liisa järkeili, ettei betonia kannata käyttää, sen kestoiäksi kun lasketaan satakunta vuotta. Graniittia sen olla pitää. Kun kustannuksia kyseltiin, oli Liisan vastaus mitä järkeenkäyvin. Perustusten kustannus pitää suhteuttaa talon koko elinkaareen ja laskea kustannus siltä pohjalta. Rossipohja, jyrkkä harjakatto, leveät räystäät ja punamullattu puujulkisivu luovat graniittisen sokkelin kanssa mielikuvaa pikemminkin vanhasta suomalaisesta maalaistalosta kuin keskellä mitä urbaaneinta pääkaupungin sykettä olevasta modernista asuintalosta.
Entäs sitten sisusta. Liisa korostaa, että rakennus on puurakennus, vaikka väliseinät ovatkin harkkotiilestä ja vielä savirapattuja. Puu, puinen permanto ja mahtava puinen sisäporras dominoivat interiööriä. Eivät kipsilevyt eivätkä koteloiden alle piilotetut putket. Liisan logiikka sanoo, että parempi jättää vesijohdot näkyviin, jotta mahdolliset vuodot paljastuvat. Tähän logiikkaan kannustetaan itse asiassa myös virallisissa rakentamismääräyksissä. Ilmanvaihto on totta kai painovoimainen. Rakennus on kaksikerroksinen. Jyrkän harjakaton alle mahtuu tilava ullakko. Liisa kiistää jyrkästi ajatuksen, että ullakko voisi toimia lisärakentamisen varana. Korkea ullakko tarvitaan painovoimaisen ilmanvaihdon edellyttämille riittävän pituisille ja vedon turvaaville hormeille.
Ja sitten ne yllätykset. Eräs ja kaikki tarut ylittävä liittyi kattotiileihin. Liisa oli hankkinut tuhansia hyväkuntoisia käytettyjä kattotiiliä. Mutta missä CE-todistus? Mitenkäs on doppien kanssa (DoP = EU:n rakennustuoteasetukseen CPR kiinteästi kuuluva suoritustasoilmoitus, ”declaration of performance”, jolla osoitetaan tuotteen kelpoisuus aiottuun tarkoitukseen). Rakennusvalvonta, rakennustuoteasetukseen tukeutuen, oli vähintäänkin ymmällään (lievästi ilmaistuna). TUKES rakennustuoteasetuksen markkinavalvontaviranomaisena antoi jyrkän kielteisen kannan. Liisa oli jo luovuttamaisillaan ja tilaamassa viranomaisten kelvollisena pitämältä firmalta ihka uudet kattotiilet. Kunnes huomasi, ettei kyseisen firman doppi täyttänytkään oikean harmonisoidun standardin vaatimuksia. Tuotteita oli kuitenkin, ilmeisen virheellisesti, hyväksytty jo lukuisiin kohteisiin pääkaupunkiseudulla. Liisa apureineen teki oman lujuustestin ihan vain konkreettisesti kokeilemalla, kestävätkö kierrätystiilet niille astumista. No hyvin kestivät. Videon kun esitti viranomaistahoille niin ongelma oli ratkaistu. Ei tarvinnut lähteä tuhoamaan vanhoja tiiliä. Myös ympäristöministeriö uskalsi kesäkuussa 2022 tulkita EU:n rakennustuoteasetusta niin että kierrätystuotteiden käyttö ei ole enää lähtökohtaisesti CE-merkinnän vaativaa. Mutta toki pitää rakennustuotteiden olla lain mukaan aina kelvollisia niin että niistä rakennettava rakennus on turvallinen ja terveellinen.
Liisa Akimofin apuna oli uskollinen timpuriporukka Suomenlahden eteläpuolelta Virosta. Viroa itsekin täydellisesti puhuva Liisa ei herkeä olla kehumasta virolaisten omistautumista ja osaamista. Osaamista karttui myös Liisalla kaiken aikaa. Kiintoisa yksityiskohta liittyy aaltopuun käyttöön. Aaltopuu, Wave Layered Timber WLT, on innovaatio Pohjanmaalta ja tarkoittaa aaltoilevaksi höylättyä lankkua. Aallot mahdollistavat lankkujen yhteenliittämisen teräksisten kierretankojen kanssa vähän kuin helminauhaan. Tangot kiristävät lankut yhteen. Liimaa, nauloja tai ruuveja ei tarvita. Ratkaisu mahdollistaa rungon purkamisen osiin ja uudelleenkäytön. Liisa Akimofin tarkoituksena ei ole kuitenkaan purkaa elokuun viimeisenä päivänä 2023 käyttöön hyväksyttyä asuinrivitaloa, jota hän kutsuu asuinkasarmiksi. Rakennuksessa on neljä 88 neliömetrin suuruista asuntoa, jotka ovat kaikki vuokrattuna. Liisan tähtäin on sadoissa vuosissa. Ja miksi ei olisi. Löytyyhän Suomesta satoja vuosia kunnossa pysyneitä puukirkkoja. Huoltoa ja joskus korjauksiakin ne luonnollisesti ovat vaatineet.
Liisa Akimofin tarina uskaliaasta ja kuvia kumartelemattomasta projektista oli ainutlaatuista kuultavaa. Paikalle sohjoisen jäätävänä helmikuisena iltapäivänä saapuneet YSS:n vajaa kymmenen kiinnostunutta esittivät kuin yhdestä suusta toiveen saada projekti dokumentoituna kirjaksi. Liisa kertoi kirjahanketta jo aloitelleensa. Työnimenä on ”Täti rakentaa talon”. Yksi uusi biisi aiheen tiimoilta oli demona valmistunut YSS:n vierailua edeltävänä iltana.
Liisa Akimof esittelemässä kohdetta seuran jäsenille.
