Author: yssadmin

Pasilasta Pikku Huopalahteen

Arkkitehti Matti Visannin taannoinen 80-vuotishaastattelu HS:ssa (29.4.2025) antoi aiheen YSS ry:n kesäkuun ensimmäisenä maanantaina toteutuneelle retkelle Länsi-Pasilaan ja Pikku Huopalahteen. Tihkusateisena mutta vähitellen kirkastuneena iltapäivänä mukaan lähti Matti Visannin opastuksella kahdeksan aiheesta kiinnostunutta. Osallistujat saivat kolmisen tuntia kestäneen, kävellen ja raitiovaunulla tapahtuneen retken aikana kuulla Visannin mottoa mukaillen iloista, rehevää ja värikästä tarinaa Pasilan ja Pikku Huopalahden suunnittelusta.

Continue reading ”Pasilasta Pikku Huopalahteen”

Lausunto ympäristöministeriön Katja-asetukseen

Ympäristöministeriö pyysi 16.5.2025 mennessä lausuntoa luonnoksesta asetukseksi maakunta-, yleis- ja asemakaavojen kaavamääräysten ja kaavakohteiden esitystavasta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta (kts. lausuntopyyntö). Kutsuimme YSS ry:n jäseniä mukaan kirjoittamaan lausuntoa huhtikuun jäsenkirjeessä. Yhteiskirjoittamiseen osallistui johtokunnan jäsenten lisäksi kaksi muuta seuran jäsentä.

Continue reading ”Lausunto ympäristöministeriön Katja-asetukseen”

Retki Matti Visannin maisemiin 2.6.2025

Tervetuloa tutustumaan neljänkymmenen vuoden uran Helsingin kaavoituksessa tehneen arkkitehti Matti Visannin opastuksella kahteen alueeseen, joissa hänen ajattelunsa on konkreettisesti toteutunut.

Ensin kierrellään Länsi-Pasilaa, josta siirrytään julkisilla kulkuvälineillä Pikku Huopalahteen. Molemmat alueet poikkesivat aikanaan Helsingin kaavoituksen valtavirrasta. Kokoontuminen maanantaina 2.6.2025 klo 16.30 Scandic Hotelli Pasilan edustalla, osoitteessa Maistraatinportti 3. Matin ajatuksiin voi tutustua esim. lukemalla hänen 80-vuotishaastattelunsa HS:ssa 29.4.2025.

Ilmoittautumiset retkelle viimeistään sunnuntaina 1.6.2025 Lauri Jääskeläiselle: jaaskla@gmail.com .

Lausunto rakentamislain muutokseen

Ympäristöministeriö pyysi 25.4.2025 mennessä lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi rakentamislain muuttamisesta (ks. lausuntopyyntö).

Yhdyskuntasuunnittelun seuran johtokunta kommentoi lausunnossaan seuraavaa:

Lausuntopalaute lyhytvuokrausta koskeviin säännöksiin

Asuinrakennuksen käyttötarkoitus muuttuisi epämääräiseksi yhdistelmäksi asumista ja jotain muuta, joka muistuttaisi enemmän kaupallista liikekäyttöä (kaupallista majoitustoimintaa). Mikä olisi jatkossa ”oikeasti” asumista? Lainsäädännön tehtävänä pitäisi pikemminkin olla selventää kuin entisestään hämärtää käsitteiden sisältöä. Asuinrakentamista koskevat eri rakentamismääräykset kuin liikerakentamista. Tämä erottelu lähtee jo kaavoituksesta ja kaavamääräyksistä. Esitys tarkoittaisi, että ennen lainmuutosta lainvoimaistuneiden kaavojen alueella asuinrakennuksia ja asuntoja voisi ottaa muuhun käyttöön kuin kaavoja laadittaessa on tarkoitettu, ilman lupamenettelyä ja sen tarkistamista, täyttäisikö tila esim. riittäviä palo- ja terveellisyysvaatimuksia. Joka tapauksessa esitetyt vuorokausirajat ovat liian pitkiä. Hiearkisesti asemakaavaa alempitasoisella rakennusjärjestyksen määräyksellä voitaisiin ohittaa lainvoimaisen kaavan keskeistä eli rakennuspaikkojen käyttötarkoituksesta kaavassa määrättyä sisältöä.

Tulisiko lyhytvuokrauksessa vapaa-ajanasuntoihin (mökkeihin) soveltua eri säännökset kuin vakituisessa asuinkäytössä oleviin asuinrakennuksiin ja asuntoihin?

Vapaa-ajan asuntoihin ei asetuksen (631/2024) mukaan sovelleta asuin- ja majoitustiloja koskevia ko. asetuksen rakentamismääräyksiä. Todellisuudessa ”mökkejä” lyhytvuokrataan perinteisesti ja toistuvasti ilman että mikään viranomainen olisi asiaan puuttunut. Vapaa-ajan asunto on kuitenkin juridisesti asunto. Lakiesitys tuo uuden käsitteen, ”jatkuvan asumisen”. Onko ”jatkuva asuminen” tarkoitettu eri asiaksi kuin vapaa-ajan asunto, jota ei ole suunniteltu ympärivuotiseen käyttöön? Käsitteet näyttävän menevän sekaisin ja olevan osin ristiriitaisia. Jos ”mökkeihin” sovellettaisiin lyhytvuokrauksen osalta eri säännöksiä kuin vakituisessa (ympärivuotisessa) asuinkäytössä oleviin asuinrakennuksiin ja asuntoihin, niin mitä se tarkoittaisi? Lyhyempiä vai pitempiä sallittavia toistuvia lyhytvuokrauksia?

Lausuntopalaute rakennusten energiatehokkuutta koskeviin säännöksiin

Rakentamislain 42 §:n 3 momentin 2 kohdan säännös kytkee rakennuksen vaippaan tai teknisiin järjestelmiin liittyvän korjaus- ja muutostyön luvanvaraisuuden siihen, voidaanko sillä vaikuttaa merkittävästi rakennuksen energiatehokkuuteen taikka energia- ja ympäristövaikutuksiin rakennuksen elinkaaren aikana. Luvanvaraisuuden kynnys asettuu korkeammalle kuin nyt direktiivin kautta säädettäväksi tulevasta velvoitteesta aiheutuu. Käytännössä tämä voi aiheuttaa sekaannuksia ja epätietoisuutta, milloin energiatehokkuutta pitää parantaa ja milloin ei. Silloin kun viranomaisen arvion mukaan lupakynnys ei ylity, jää energiatehokkuuden parantaminen hankkeeseen ryhtyvän ja tämän palkkaamien suunnittelijoiden ja vastaavien asiaksi.

Rakentamislain 37 §:n mukaan energiatehokkuutta on parannettava rakennuksen rakentamisluvanvaraisen korjaus- ja muutostyön tai rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä, jos se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Onko säännöksen soveltaminen syytä sitoa rakennushankkeen luvanvaraisuuteen?

Jos yhteiskunta haluaa oikeasti varmistua energiatehokkuuden parantumisesta, tulisi säännös sitoa hankkeen luvanvaraisuuteen (ks. myös edellisen kysymyksen kommentti).

Lausuntopalaute suunnittelutehtävän kelpoisuuksia koskevaan siirtymäsäännökseen

Siirtymäsäännökseen esitettävä muutos on perusteltu ja tarpeellinen.

Muu lausuntopalaute

Kysymys lyhytvuokrauksesta ja sen tuottamista epäselvyyksistä ei ratkea esityksen kautta. Pikemminkin päinvastoin. Lyhytvuokraus tulisi ratkaista kokonaisuutena, jossa mukana tarkastelussa on kaikki se lainsäädäntö, verolakeja myöten, joka lyhytvuokraukseen liittyy. Rakentamislain muutos tulee käsitellä samanaikaisesti asiakokonaisuuteen koskevan muun tarvittavan lainsäädännön, kuten asunto-osakeyhtiölain ja huoneenvuokralainsäädännön kanssa. Kysymys liittyy myös yhdenvertaiseen kohteluun suhteessa hotellien ja vastaavien, varsinaisesti majoitustoimintaan tarkoitettujen rakennusten rakentamisen säännöksiin ja määräyksiin. Lyhytvuokrauksen sääntely linkittyy myös alueidenkäyttölakiin ja sen vireillä olevaan valmisteluun. Rakennusvalvonnalle koituisi esityksestä tulkinnanvaraisia ja hankalasti selvitettävissä olevia tilanteita, mikä vaarantaisi kansalaisten yhdenvertaista kohtelua. Alueidenkäytön suunnitteluun voisi olla hyödyllistä kehittää kaavamääräys, joka mahdollistaisi toteuttaa yhdessä ja samassa kohteessa sekä ”jatkuvaa asumista” että toistuvaa lyhytvuokrausta. Silloin ainakin naapurusto pystyisi paremmin arvioimaan kaavasta koituvia vaikutuksia kaavan valmisteluvaiheessa.

YSS:n vuosikokouksen 2025 kuulumiset

Yhdyskuntasuunnittelun seuran vuosikokous pidettiin 27.3.2025 Tieteiden talolla.

Ennen kokouksen alkua päätoimittaja Anssi Joutsiniemi esitteli hyvässä vauhdissa olevaa Yhdyskuntasuunnittelu-lehden digitointiprojektia. Valmistuttuaan hanke tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden perehtyä yhdyskuntasuunnittelua ja -kehitystä koskeviin puheenaiheisiin ja tutkimusteemoihin usean vuosikymmenen ajalta. Digitoidut lehdet tulevat aikanaan Journal.fi-palveluun avoimesti saataville.

Anssi Joutsiniemi esitteli vuosikokouksessa YS-lehden digitalisointiprojektia.

Toimintasuunnitelma ennakoi viime vuoden tapaan vilkasta kautta. Alkuvuodesta on jo järjestetty neljä keskustelutilaisuutta ja elokuvailta. Asuntopolitiikkaa ja alueidenkäytön lainsäädäntöuudistuksia koskevia tilaisuuksia suunnitellaan vielä ennen kesää. Toukokuun päätapahtuma on Kaupunkitutkimuksen päivät (15.-16.5.2025) ja elokuussa (8.-9.8.2025) matkataan Ouluun Pohjois-Suomen osaston vieraaksi. Ulkomaan ekskursion mahdollisuutta myös selvitellään. Yhteistyö Tulevaisuuden tutkimuksen seuran ja Liikennesuunnittelun seuran kanssa jatkuu vakiintuneesti. Toimintavuoden tavoitteena on lisäksi alueosastotoiminnan elvyttäminen Tampereella ja mahdollisuuksien mukaan myös Turussa.

Yhdyskuntasuunnittelu-lehdessä julkaistaan vuosittain vähintään 10 tieteellistä artikkelia. Lehti ilmestyy painettuna julkaisuna sekä avoimena verkkolehtenä TSV:n ylläpitämässä Journal.fi-palvelussa neljä kertaa vuonna 2025. Aukio-verkkojulkaisua kehitetään yhteistyössä muiden seurojen kanssa.

Seuran talous on tällä hetkellä jäsenmaksukertymän ja avustusten ansiosta tasapainossa. Jäsenmaksu päätettiinkin pitää entisellä tasolla. Uutena kustannuseränä joudutaan ottamaan huomioon Tieteiden talon iltatilaisuuksien muuttuminen maksullisiksi.

Johtokunnan kokoonpano säilyi pääosin ennallaan. Puheenjohtajana jatkaa Matti Vatilo ja jäseninä Anni Hapuoja, Mervi Ilmonen, Lauri Jääskeläinen, Tarja Laine, Pilvi Nummi ja Tuomas Santasalo. Uusiksi jäseniksi valittiin Eija Hasu ja Krista Pihlava sekä Pekka Salmela Pohjois-Suomen alueosaston nimeämänä edustajana. Johtokunnasta jäivät pois Iiris Tukiainen ja Samuli Paitsola (Pohjois-Suomen alueosaston edustaja). Toiminnantarkastajana jatkaa Tuomo Sirkiä varalle valittiin Tiina Pitkänen.

Sääntömääräisten asioiden ohella kokouksessa keskusteltiin seuran strategiahankkeesta ja mahdollisesta opinnäytetyöpalkinnosta. Kummankin valmistelua jatketaan johtokunnassa.

Matti Vatilo
puheenjohtaja

Tapiolan historiaa, nykyisyyttä ja tulevaa

Yhdyskuntasuunnittelun seura ry:n ja HESA-SAFA:n yhteinen Tapiola-ilta maaliskuun toisena perjantaina kiinnosti kymmeniä.

Valtaosa paikallaolijoista osallistui tilaisuuden aluksi HESA-SAFA:n vuosikokoukseen. Kokouksen päätyttyä YSS:n varapuheenjohtaja Lauri Jääskeläinen toivotti tervetulleeksi katselemaan ja keskustelemaan Espoon Tapiolaa käsittelevien vanhojen elokuvien pohjalta. Kuuden kansalaisjärjestön muodostama Asuntosäätiö otti vastatakseen vuonna 1951 Väestöliiton hankkiman Espoon maalaiskunnan itäisen Hagalundin kantatilan suunnittelusta ja rakennuttamisesta. Rakentaminen käynnistyi heti seuraavana vuonna Otto-I. Meurmanin suunnitelmien perustalta. Rakentaminen lähti liikkeelle pientaloista, mutta taloudellisista syistä oli tarpeen lisätä rivi- ja kerrostalojen määrää. Tilanteeseen vaikutti voimakkaasti myös Arava-lainoitus ja sen tuoma sääntely.

Tapiolan Kilta ry:stä Timo Hatakka alusti keskustelua, ennen kuin siirryttiin kevyen tarjoilun ja dokumentaaristen elokuvien pariin. Tapiola, jota kiistatta voi pitää Suomen sotien jälkeisen yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun onnistuneimpana ja kansainvälisesti merkittävimpänä esimerkkinä, taiteilee tällä hetkellä herkässä määrän ja laadun balanssissa. Uhkina nähdään väljän ja puutarhamaisen kaupunkistruktuurin liiallinen täyteen ahtaminen. Vaikka esimerkiksi hiljattain vihreää valoa saanut uusi teatterisali kaupungin kulttuurikeskuksen laajennusosaan toivotetaan tervetulleeksi, tulee kantaa huolta, ettei se tuki arvokasta Kulttuuriaukiota. Liikarakentamisen lisäksi Timo Hatakka kirjasi uhkien joukkoon näköalattomuuden, välinpitämättömyyden ja kunnossapidon puutteen. Julkisten ulkotilojen rapistuminen näkyy päivittäisenä ilmiönä. Tapiolan vahvuuksia oli alun perin Suomen oloissa poikkeuksellisen korkeatasoinen ulkotilojen ja viheralueiden suunnittelu. Vahvuuksia löytyy ainutlaatuisesta arkkitehtonisesta taustasta, aktiivisista asukkaista ja Tapiolan sijainnista. Länsimetro on tuonut Tapiolan ja siihen kytkeytyvän Otaniemen ja Keilaniemen keskeiseksi osaksi kasvavaa pääkaupunkiseutua.

Parhaillaan on työn alla lukuisia uusia suojelukaavoja. Itäranta on ajoitettu jo kuluvalle vuodelle 2025 ja Otsolahden alue kahdelle seuraavalle vuodelle. Aarnivalkean alue on kipeästi uuden kaavan tarpeessa. Länsikorkeen-Suvikummun, Kaskenkaatajan ja Itäkartanon alueet saivat Hatakalta puhtaat paperit.

Hatakan alustus kirvoitti keskustelemaan, ennen kuin päästiin elokuvien pariin. Ilmeni, että paikalle saapuneista noin puolella oli joko ollut, tai on edelleen, asumisen siteet Tapiolaan. Asumisväljyyden kasvun myötä asukastiheys on laskenut osin dramaattisesti. Elokuvien kautta nähtiin 1950- ja 60-lukujen lapsien paljous. Arava-rajoitusten poistuttua on Tapiolan asuntojen hinta- ja vuokrataso noussut, mikä selvästi rajoittaa nuorten ja lapsiperheiden mahdollisuuksia asettautua Tapiolaan. Seniori-ikäisten kohdalla ongelmana ovat hissittömät kolmi- ja nelikerroksiset rakennukset.

Alustuksen ja keskustelun lopputulemana oli kuitenkin luottamus Tapiolan säilymiseen ja kehittymiseen korkeatasoisena, asumisen, viihtymisen, monipuolisten palvelujen ja liike-elämän kaupunkimaisena keskuksena. Jossa myös riittävästi on otettu huomioon alueen valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö ja sen vaaliminen. Alueen lukuisat asukasjärjestöt tekevät yhteistyötä ja käyvät jatkuvaa dialogia Espoon kaupungin virkakunnan ja päättäjien kanssa valmisteilla olevasta Espoon 2060 yleiskaavasta.

Tilaisuuden mahdollisti OLLA-arkkitehtitoimisto ja erityisesti arkkitehti Bratislav Tošković, yhdessä arkkitehti Tarja Nurmen kanssa. OLLA Oy antoi käyttöön toimistonsa upeat tilat Helsingin Energian eli Helenin entisessä tehdasmiljöössä Salmisaaressa, jonne OLLA on sisustanut ”Muuntamo” – nimisen väljän salin nykyaikaisine teknisine varustuksineen. Tarja Nurmi sai YSS:n Yhdyskuntasuunnittelun Ruusu -tunnustuksen vuodelta 2023 ansioistaan Ark Rex -arkkitehtuurielokuvien tapahtumasarjasta.

Teksti: Lauri Jääskeläinen