YSS ry:n Pohjois-Suomen alueosasto isännöi retkeä Ouluun 8.–9.8.2025. Asuntomessujen lisäksi vierailtiin Linnanmaan yliopistokampuksella.
Monipuolinen ohjelma oli Pohjois-Suomen alueosaston laatima. Etelän junan saavuttua perjantaina puolen päivän jälkeen Ouluun kokoonnuttiin juhlavasti Oulun uusrenessanssia henkivään kaupungintaloon (Johan Erik Stenberg), jossa Oulun kaupunginvaltuusto on kokoontunut vuodesta 1921. Vuonna 1886 valmistunut rakennus toimi alun perin Oulun seurahuoneena, kertoi retkeläisille Oulun yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen. Paula, yhdessä yleiskaavoituksen Jarmo Pohjolan ja Matti Konttisen kanssa, avasivat Oulun vihreän siirtymän kärkihankkeita. Suomen länsirannikkoa pitkin suunnitellaan vetyputkistoa. Pohjois-Pohjanmaa on jo vanhastaan Suomen tuulivoiman ydinaluetta. Luontokysymykset puhuttavat.
Linnanmaa
Kaupungintalolta siirryttiin bussilla Linnanmaan kampusalueelle. Kaavoitusjohtaja Kari Nykänen avasi Oulun kaavoitusta ja ajankohtaisia alueidenkäytön kysymyksiä. Vuonna 2024 saatiin lainvoimaisiksi 15 asemakaavaa. Vain yksi kaavoista eteni valitukseen (Terva Tower, joka täyttää Marjatta ja Martti Jaatisen monumentaalikeskustan puuttuvan palasen Oulun kirjaston ja teatterin kupeessa). Terva Towerin tornihotellin kaavasta on elokuussa 2025 haettu valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Kaavahankkeista puolet on hankekaavoja. Suurin kehityshanke on tällä hetkellä Oritkarin ja Vihreäsaaren satamalogistiikan alue, laajuudeltaan noin 400 hehtaaria. Hanke sisältää myös merialueen täyttöä. Kaavaluonnos on kesällä 2025 ollut nähtävillä. Myös Pyyryväisen osayleiskaavalla tavoitellaan suuren mittaluokan vihreän siirtymän teollisuutta. Hankkeeseen liittyy 400 kV:n siirtolinja. Ekologisen kompensaation laskentaa kokeillaan, ja hömötiaisselvityksiä on tehty. Tuulivoimahankkeiden lisäksi vireillä on aurinkovoimahankkeita 250 hehtaarin edestä.
Oulun keskustan kaavoituksessa on seitsemän teemaa. Eräs teemoista keskittyy kauneuden, esteettisyyden, siisteyden ja turvallisuuden vaalimiseen. Vuorovaikutusta on kehitetty menestyksellä esim. legopalikkatapahtuman avulla. Kuluvana vuonna valmistuu Ouluun viitisen sataa uutta asuntoa. Hartaanselän asuntomessualueelle ei sinne suunniteltu kerrostalo vielä tässä vaiheessa suhdannesyistä johtuen toteutunut. Rautatieaseman tuntumaan on tuloillansa valtavan kokoinen elämysareena, joka on saanut esikuvansa Tampereen Nokia-areenasta. Alue, joka on nyt kokonaan saatu kaupungin hallintaan, vastaa laajuudeltaan 13 jalkapallokenttää. Tulevaisuuden sairaala on rakenteilla. Sisääntuloväyliä bulevardisoidaan. Hiukkavaarassa valttina ovat omakotitalot. Väestönkasvu perustuu tällä hetkellä suurelta osin maahanmuuttoon. Naapurikunta Kempele on Oululle hyvä kirittäjä – media antaa mieluusti kuvaa, että Kempeleellä menee aina hyvin. Päämedia Kaleva hakee Oulusta kritiikin aiheita, mutta kyllä Oulu pärjää. Oulua monet pitävät Suomen yritysmyönteisimpänä kansainvälisenä kasvukeskuksena.
Oulun yliopiston yhdyskuntasuunnittelun professori Helka-Liisa Hentilä avasi perusteellisessä esityksessään Oulun yliopiston kampuskehittämisen vaiheita. Vuonna 1958 perustetussa Oulun yliopistossa on nykyään 8 tiedekuntaa, töissä yli 4000 henkilöä ja 14 400 opiskelijaa. Yliopiston laajentuessa se toimi yli 40 toimipisteessä eri puolilla kaupunkia. Linnanmaan kampuksesta tehtiin päätös vuonna 1967. Kampuksesta järjestetyn arkkitehtikilpailun voitti Kari Virran työryhmineen tekemä ehdotus. Lääketieteellinen tiedekunta sijoitettiin Kontinkankaalle sairaalan viereen. Vuoden 2010 yliopistolaki oli käänteentekevä. Yliopistojen kiinteistöt, Helsingin yliopistoa ja Aalto-yliopistoa lukuun ottamatta, siirtyivät Suomen Yliopistokiinteistöt Oyj:lle (SYK). Yliopisto luopui osasta Linnanmaan kampuksen tiloja ja Oulun ammattikorkeakoulu teki vuonna 2016 päätöksen muuttaa vapautuviin tiloihin yhteiskampukselle.
Vuonna 2020 yliopisto ilmoitti kuitenkin hakeutuvansa Raksilaan, Keskon ja Arinan markettien paikalle. Ilmoitus käynnisti erittäin vilkkaan julkisen keskustelun paikallisessa mediassa. Yliopistoyhteisön osallistaminen oli vähäistä eikä tiedekunnille syksyllä 2021 pidettyjen tilaisuuksien tuloksia julkistettu. Siitä huolimatta hanke eteni äänestyksen jälkeen yliopiston hallituksessa. Oulun kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 19.4.2022 keskeyttää kampuksen suunnittelun Raksilaan. Kiinteistöstrategian valmistelu käynnistyi rehtorivaihdoksen jälkeen uudestaan vuoden 2025 alussa. Yliopiston hallitus päätti kesäkuussa tänä vuonna kolmesta skenaariovaihtoehdosta uudeksi kiinteistöstrategiaksi. Ensimmäisenä vaihtoehtona on yksi uusi kampus Kontinkankaalle. Toisessa skenaariossa on kaksi kampusta, yksi uusi Kontinkankaalla ja Linnanmaan kampuksen peruskorjaus- ja parannus sekä muutos tarvittavilta osin. Kolmantena vaihtoehtona on kaksi kampusta: yksi uusi Kontinkankaalle ja yksi uusi johonkin uuteen paikkaan lähemmäksi Kontinkangasta kuin nykyinen Linnanmaa. Yliopistoyhteisöä on kiusannut koko prosessin salamyhkäisyys ja päätösten teko julkisuudelta piilossa. Valittavalla vaihtoehdolla on myös iso vaikutus Oulun kaupungin yhdyskuntarakenteeseen.
Asuntomessut
Oulu isännöi Osuuskunta Suomen Asuntomessut -organisaation kanssa jo kolmatta kertaa asuntomessuja. Kaksikymmentä vuotta sitten Oulun asuntomessuja leimasivat Nokia-huuman siivittämät ylelliset ja suuret omakotitalot. Tänä kesänä talojen koko oli vähintään puolittunut, suurimmat Hartaanselän messutalot olivat hiukan yli 150-neliöisiä. Esillä oli lukuisia jo lähes minitaloiksi luokiteltavissa olevia kohteita. Energiatehokkuus ja vähähiilisyys olivat kantavia teemoja. Monissa kohteissa ulkoterassit ja puolilämpimät oleskelutilat tuovat lisää väljyyttä muutoin minimittoihin kutistettuihin asuinneliöihin.
Meno Hartaanselän vehreälle ja suistoalueeseen rajoittuvalle messualueelle tapahtui upouutta ”Siivenkantama” -kevyen liikenteen siltaa pitkin. Siltaprojektia esitteli YSS:n väelle siltaprojektia kaupungin puolella viisi ja puoli vuotta hoitanut Pertti Virtala. Hienosti kaartuvan sillan on suunnitellut insinööritoimisto Pontekin Juhani Hyvönen, jonka käsialaa on myös Helsingin suosittu Isoisänsilta Kalasatamasta Mustikkamaalle. Oulun kaupungin tavoitteena oli alusta alkaen uniikki ratkaisu. Materiaaliksi ajateltiin puuta. Tarkemmassa arvioinnissa päädyttiin vähempihuoltoiseen terässiltaan ja betonisiin perustuksiin. Sillan suunnittelussa piti ottaa huomioon vedenkorkeuden vaihtelu, joka enimmillään on lähes kaksi metriä.
Messujen oheiskohde, Satamatien palvelukortteli K21 oli erityisen mielenkiintoinen. Vanha, Toppilansalmen satamaan liittyvä mahtava betoninen varastokolossi on muutettu Pave Mikkosen (Pave Arkkitehdit) kekseliäillä suunnitteluratkaisuilla sukupolvia yhdistävään hoivan ja asumisen käyttöön. Ensimmäiseen ja kuudenteen kerrokseen sijoittuu yhteistiloja. Ylimmässä kuudennessa kerroksessa on myös yhteisöllisen asumisen tiloja 34 asunnon verran. Ympärivuorokautisia palveluasuntoja on yhteensä 90, jotka on jaettu pienempiin ryhmäkoteihin. Kompleksi sisältää myös 4-ryhmäisen päiväkodin lapsille ja myös erikoisuutena koirille. Hankkeesta on vastannut Hoivatilat Oyj ja Norlandia Hoiva. YSS:n retkellä mukana ollut Oulun eläkkeellä oleva asemakaavapäällikkö Matti Karhula valotti hankkeen monta vuotta kestänyttä kaavoitusprosessia. Purkaminen oli pitkään esillä, mutta nyt ympäristöön vielä täydentymässä oleva asuinalue on saanut omintakeisen maamerkkimäisen muistuman menneistä sataman ajoista.
YSS ry:n retkelle osallistui laaja joukko pohjoisemman Suomen entisiä ja nykyisiä seuran aktiiveja. Perjantai-illan vietossa Pikisaaren Mallassaunalla virisi monta mielenkiintoista keskustelua seuran alueosaston historiasta ja laajemminkin Oulun tienoon tapahtumista. Oulun koulukunnan arkkitehtuuri kirvoitti monia muistelemaan ja ottamaan kantaa. Pääkaupunkiseudulta olisi mahtunut mukaan enemmänkin kuin mukaan lähteneet neljä. Hienosti toimineista retken järjestelyistä vastasi erityisesti Timo Takala Oulusta.
Teksti: Lauri Jääskeläinen