Vantaa on Helsingistä päin katseltuna EDGE-city, reunakaupunki. Vantaan vinkkelistä se on sen sijaan suuri logistinen solmu ja dynaamisesti kehittyvä suurkaupunkivyöhyke. 1960-luvun lopulla Vantaa kasvoi 10 000 asukkaan vauhdilla. Siellä suomalaista kaupungistumista valettiin betoniin mm. Koivukylässä. Yssin syysretkeä Vantaalla johdatteli eläkkeelle kaupunkisuunnittelujohtajan paikalta siirtynyt ja paljon nähnyt arkkitehti Jukka Kullberg. Retki käsitti peräti 16 kohdetta alkaen Tikkurilan vanhalta rautatieasemalta, jonka historia liittyy Venäjän Aleksanteri II Suomen vierailuun ja päätyen uusimpiin asuinalueisiin. Jukka Kullbergin oli valmistellut kierroksen hyvin, näimme paljon.

Miten suunnitella kaupunkia, jonka pinta-alasta 22% on melualuetta, miten ohjata sekalaisesti syntyneitä entisiä varastoalueita, joiden rakennuskanta on jatkuvassa muutoksessa. Leinelässä on harrastettu kumppanuuskaavoitusta ja Arabianrannan esimerkkiä seuraten kytketty myös taiteilijoiden joukko alueen suunnitteluun ja toteutukseen. Kilterinmäelle on muodostunut miellyttävää ympäristöä, jossa piha-alueetkin ovat mietittyjä ja viimeisteltyjä. Kartanonkoskella on katujen varteen muodostuvaa, mittakaavaltaan inhimillistä kaupunkia, jonka rehevyys tekee hyvää ihmisille. Kasvillisuus ja värit ovat osa tätä kaupunkia. Se on asuntojen myyntihinnoissa Vantaan kärkeä. Tammisto näyttäytyy modernismin jälkeläisenä, jossa suunnittelija on halunnut luoda ilmasta käsin hyvin tunnistettavan kaupunginosan. Muistumia siis Bauhausin ajoilta, mutta kuinka relevanttia asukkaiden arkielämässä.

[nggallery id=1]