Tieteiden talo Kruunuhaassa kuhisi jälleen iloisena huhtikuun lopulla. Talon suuri sali ei enää ole parina viime vuonna vetänyt kaikkia osallistujia, vaan keynote-luennot on striimattu apusaleihin. Päivien tämän vuoden teema oli Arjen kaupunki. Tutkijoiden katse haluttiin kääntää tavallisiin kaupunkeihin ja nostaa esiin toimiva arki kaupunkien menestystekijänä. Päivistä vastasi tällä kertaa Yhdyskuntasuunnittelun seura YSS ry. yhdessä Suomen kaupunkitutkimuksen seuran ja uuden yhteistyökumppanin, Rakennetun ympäristön tutkimuksen seuran kanssa. Yhdyskuntasuunnittelun seura juhlii tänä vuonna kuudettakymmenettä toimintavuottaan. Päivät avasi VTL Mervi Ilmonen Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön laitokselta.
Ohjelma sisälsi kaksi painavaa ulkomaista luentoa. Toisen piti professori Olivier Ratouis Nanterren yliopistosta, toisen emeritusprofessori Paul Cheshire London School of Ecomicsista. Ratouis kysyi, miten lähimenneisyytemme näki tulevaisuuden, mitä pyrkimyksiä sisältyi sen tulevaisuusnäkyihin. Hän käsitteli esimeriksi kotien rationalisointipyrkimyksiä ajan säästöineen ja toimintojen mittauksineen. Ja huvitti yleisöä Tati-filmin parodioilla.
Emeritusprofessori Paul Cheshiren teesi oli, että planning brittiläisessä merkityksessään on taloudellista toimintaa, johon kuuluu esimerkiksi kilpailu maasta. Hän osoitti, että tila maksaa enemmän suurissa kuin pienissä kaupungeissa. Hänen tilastojensa valossa Helsingin hinnat asumisessa ovat kuitenkin suuremmat kuin mitä kaupungin koko edellyttäisi. Hän kiinnitti kuulijoiden huomiota myös siihen, että suunnitteluun sisältyy monasti myös ei-aijottuja vaikutuksia. Esimerkiksi Britanniassa keskuskaupunkeja ympäröivät greenbelt-alueet ovat työntäneet pendelöijät yhä kauemmaksi keskuskaupungeista. Hän esitti toivomuksen, että kaupunkisuunnittelu voisi tukeutua luotettavaan maan ja asuntojen hintojen seurantaan (”planning informed by prices”) markkinoiden toimivuuden turvaamiseksi.
Päivien paneelissa keskustelivat sosiaalipolitiikan professori Liisa Häikiö Tampereen yliopistolta, suunnittelupäällikkö, arkkitehti Johanna Palomäki Espoon kaupungilta ja kaupunkitaloustieteen apulaisprofessori Tuukka Saarimaa Aalto-yliopistosta. Keskustelua veti FM Samuli Laita Sitrasta. Paneelin piirissä hyvään arkeen nähtiin päästävän yhteistyön avulla. Samalla todettiin, että tutkijoiden rooliin kuuluu kertoa myös ikävistä asioista. ”Uusi normaali” ihmisten käyttäytymisen puitteena muotoutuu kaupunkielämässä jatkuvasti myös uusiksi. Esimerkiksi pyöräilevältä kaupunkilaiselta ei enää kysytä ”oletko humalassa”, kun ajat pyörällä.
Päivien työryhmät olivat todellinen runsauden sarvi. Päivillä keskusteltiin niin arkkitehtuuripoliittisista ohjelmista kuin Turun ja Helsingin kaupunkitutkimusohjelmista. Toimijaverkostojen todettiin olevan tärkeitä hyvien käytäntöjen käyttöön saamisessa, niiden juurruttamisessa. Kaupunkeja tuotetaan paitsi suunnittelun kautta myös monien julkisten hankintojen avulla. Tällöin on hyvä miettiä saavutettavia tuloksia myös siltä kannalta, että hankinnoilla hankitaan aina myös vaikutuksia. Suomalaiseen tutkimuskenttään kestävän kaupungin ja kaupunkiseudun teema on tuonut entistä mittavampia, jopa kuusi vuotta kestäviä EU-rahoitteisia tutkimus- ja kehittämishankkeita, esimerkkinä hiilineutraali-tematiikka.
Suosituin sessio päivillä oli ”Kansalaislähtöinen kaupunki”. Siinä professori Marketta Kyttä Aalto-yliopistosta kiteytti esityksessään viime vuosina suosituksi tulleen osallistuvan paikkatiedon hyötyjä ja haittoja yhdyskuntasuunnittelussa. Tämä metodiikka on mahdollistanut kansainvälisten vertailujen tekemisen kaupungeista. Hän toi esille myös paikkatiedon hyvän vaikuttavuuden Helsingin kaupungin yleiskaavaprosessissa. Toisaalta metodologian rajoitukset saatavan tiedon suhteen on opittu näkemään.
Kiinnostavan ikkunan väitelleiden tutkijoiden mahdollisuuksiin avasi päivillä esitelty PoDoCo-ohjelma. Lyhenne tulee sanoista Post Docs in Companies eli väitelleiden tutkijoiden yrityksiin sijoittumista yksityisiin yrityksiin edistävä hanke. Sen takana on 14 säätiötä, joista voi hakuprosessin kautta saada alkurahoitusta työskentelyyn yrityksessä ja sen jälkeen, jos puitteet ovat kohdillaan, työllistyä tässä yrityksessä. Vastaavasti yritys voi näin saada uusia kehitysimpulsseja. Tähän mennessä jo sata postdoc-tutkijaa on saanut ohjelmasta rahoitusta. Case-esimerkki käsitteli kaupunkitutkijan sijoittumista arkkitehtitoimistoon.
Päivillä jaetaan myös kaupunkikirjoituspalkinto. Tänä vuonna sen sai tutkijatohtori Lina van Aershott ja tohtorikoulutettava Jarkko Salminen kirjoituksestaan ”Hyvä, paha lähiö – nuoret ja asuinalueella syntyvä sosiaalinen pääoma” (Sosiologia-lehti 2018, no 3). Se käsitteli Tampereen Tesoma-lähiötä. Nuorilla on tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi, mutta heillä on käytössään myös omat voimavarat sosiaalisen pääoman tuottamisessa. Kirjoitusten arviointiraadin puheenjohtajana toimi tänä vuonna Niko-Matti Ronikonmäki YSS ry:n johtokunnasta.
Päivien iltatilaisuutta isännöi yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen Helsingin kaupunkiympäristö-toimialalta pitämällä ajankohtaisen katsauksen Helsingin tilanteesta. Ensi vuonna päivien vetovastuussa on Rakennetun ympäristön tutkimuksen seura.
Hilkka Lehtonen, YSS ry
Tämä teksti julkaistaan myös Arkkitehtiuutisissa.
