Mikko Laukkanen & Niko-Matti Ronikonmäki

Maankäytön suunnittelun koulutuksessa käy myllerrys. Uusien koulutusohjelmien myötä tulevaisuuden yhdyskuntasuunnittelijat Suomessa käyvät edeltäjiinsä nähden hiukan erilaisen opintien. Muutos koskee erityisesti Aalto-yliopistossa koulutettavia diplomi-insinöörejä. Maininnan ansaitsevat kuitenkin myös Helsingin yliopiston vetämä Kaupunkiakatemia-hanke sekä syksyllä 2017 alkava englanninkielinen poikkitieteellinen maisteriohjelma “Urban Studies and Planning”.

Syksyllä 2013 Aalto-yliopistossa käynnistyi uusi Insinööritieteiden kandidaattiohjelma, joka tarjoaa kolme hakukohdetta, joista yhdestä, rakennetun ympäristön koulutusohjelmasta, voidaan jatkaa suoraan joko kiinteistötalouden tai maankäytön suunnittelun ja liikennetekniikan pääaineohjelmien opintoihin. Lukuvuoden 2016­–2017 alusta Aalto-yliopistossa aloitti englanninkielinen maisteritason koulutusohjelma “Spatial Planning and Transportation Engineering”. Se on lopputulos maanmittaustieteiden laitoksen ja Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen YTK:n yhdistymisestä. Opiskelijat voivat suuntautua ohjelman sisällä maankäytön suunnitteluun tai liikennesuunnitteluun omien kiinnostustensa sekä opintotaustansa mukaan. Aloittaneiden opiskelijoiden koulutustaustat ovatkin varsin erilaisia, mikä korostaa alan monitieteellisyyttä. Insinööritieteiden kandidaattiohjelmasta suoraan siirtyneiden opiskelijoiden lisäksi syksyllä aloitti muun muassa useita maantieteilijöitä, arkkitehteja sekä eri alojen AMK-insinöörejä.

Koulutusohjelmassa on paljon elementtejä vanhoista ohjelmista. Uutena tavoitteena on kuitenkin liikennesuunnittelun ja maankäytön suunnittelun kokonaisvaltainen, entistä selkeämpi ja konkreettisempi integraatio. Yhdyskuntasuunnittelun mukana jo useamman vuoden kulkenut MALPE-ajattelu on siis otettu huomioon alan koulutustarpeissa ­– koulutusohjelman sisältö on valmisteltu MALPE:n, eli maankäytön, asumisen, liikenteen, palveluiden ja elinkeinojen, yhdenmukaiseen suunnitteluun perustuvan ajatusmallin mukaan. Ohjelmasta valmistuvat suunnittelijat ymmärtävät suuntautumisestaan riippumatta niin alue- kuin liikennesuunnittelunkin haasteet ja ymmärtävät näiden osasten olevan tiiviissä vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.

Intensiivinen urbanisaatiokehitys ja tulevaisuuden kaupunkien kompleksinen luonne vaativat yhdyskuntasuunnittelijoilta uudenlaisia tietoja ja taitoja. Integroitu suunnittelu, systeemi- ja strateginen ajattelu auttavat luomaan kestäviä, kilpailukykyisiä ja houkuttelevia kaupunkiseutuja. Pelkän ongelmanratkaisun sijaan entistä tärkeämpää on hahmottaa itse ongelma ja pyrkiä ymmärtämään liikennettä, maankäyttöä ja asumista kokonaisuutena sekä tämän kokonaisuuden suhdetta koko yhteiskunnan kehitykseen. Suunnittelun kompleksisuus on huomioitu opetuksessa, ja suoraviivaisen ongelmanratkaisun lisäksi opiskelijoilta vaaditaan erilaisten vuorovaikutussuhteiden sekä yhteiskunnallisten instituutioiden tunnistamista.

Mitä eväitä koulutusohjelma antaa työelämää varten?

Koulutusohjelma valmistaa tulevia suunnittelijoita työelämään melko monipuolisesti. Käytännön taitojen näkökulmasta suuri ryhmätehtävien määrä jatkaa edellisistä koulutusohjelmista tuttua traditiota. Sosiaalisten taitojen lisäksi erilaisten menetelmien, kuten GIS-taitojen, oppiminen on työelämässä konkreettisesti tarvittavia taitoja. Tämänkaltaisia menetelmäopintoja, joita opiskelija voi kiinnostuksensa mukaan valita tutkinnon valinnaisiin opintoihin, tulee suorittaa 30 opintopistettä. Tähän voi sisällyttää sivuaineen Aallon laajasta tarjonnasta tai vaihtoehtoehtoisesti, mikäli haluaa poikkitieteellisempää näkökulmaa tutkintoonsa, voi opiskelija suorittaa yksittäisiä kursseja eri aloilta ja täten ohjata omaa ammatillista kehitystään yksilöllisemmäksi.

Käytännön työhön päästään käsiksi erityisesti Planning Studio -kurssilla, jossa tänä lukuvuonna luotiin malleja tulevaisuuden maankäytölle ja liikenteelle Lahden kaupungin tarpeisiin. Opiskelijoilla oli myös mahdollisuus osallistua 72 tunnin liikennehaasteeseen, jonka toteuttajina toimivat HSL ja Liikennevirasto sekä Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Hämeen ammattikorkeakoulu ja Ramboll Finland Oy. Haasteessa ideoitiin vuoden 2030 liikennejärjestelmää. Tiimit koottiin eri oppilaitosten opiskelijoista, ja voittajajoukkueessa olikin vahva edustus Aallon SPT -koulutusohjelmasta.

Suomalaisen suunnitteluyhteisön näkökulmasta merkittävä muutos on opiskelukielen muuttuminen englanniksi. Aalto-yliopiston maisteriohjelmien opetus järjestetään englanniksi, joten kielenvaihdos on tämän myötä johdonmukainen. Kielenvaihdos mahdollistaa laajemman kansainvälisen verkottumisen sekä kilpailun lahjakkaista ulkomaalaisista opiskelijoista. Varjopuolena on kuitenkin huoli riittävän suomenkielisen ammattisanaston oppimisen sekä suomalaisen lainsäädännön opiskelun puolesta. Yhdyskunta- ja aluesuunnittelulla on maakohtaiset erikoisuutensa, ja näiden opiskeluun uusi opinto-ohjelma antaa lisämahdollisuuksia. Näihin erikoisuuksiin on pyritty kiinnittämään huomiota vertailemalla eri maiden, kuten Yhdysvaltojen ja Alankomaiden, suunnittelujärjestelmiä. Vertailevan lähestymistavan on tarkoitus antaa uusia näkökulmia suomalaisen suunnittelujärjestelmän tarkasteluun sekä kehittämiseen.

Uuden maisteriohjelman tuomat muutokset suomalaisessa suunnittelujärjestelmässä tullaan näkemään vasta seuraavien vuosikymmenten aikana. Entistä kansainvälisempi opiskelu mahdollistaa vahvojen verkostojen luomisen tulevaisuuden globaalin suunnittelijayhteisön kanssa, mikä on välttämätön edellytys suomalaisen suunnittelujärjestelmän kehittämiselle. Vanhojen rakenteiden ravistelu sekä yhä tehokkaampi verkostoituminen globaalin suunnitteluyhteisön kanssa mahdollistavat oman järjestelmämme tehokkaan kritiikin ja kehittämisen niin käytännön, kuin tutkimuksen tasoilla.