Elina Eskelä, Aino Kuusimäki & Jonne Hytönen
Yhdyskuntasuunnittelun seura järjesti seminaarin hallituksen kaavoituspolitiikasta Kaisa-kirjastossa 6.10.2016. Seminaarissa käynnistettiin keskustelu siitä, miten Juha Sipilän hallitus aikoo muuttaa maankäytön suunnittelujärjestelmää ja minkälaiset roolit kunnilla ja maakunnilla tulee uudessa järjestelmässä olemaan. Seminaarissa pääsivät ääneen uudistuksia valmistelevan hallinnon edustaja sekä tutkimuksen ja järjestöjen edustajat. Tarkoituksena oli muodostaa käsitys muutoskokonaisuudesta, josta on käyty toistaiseksi vain vähän julkista keskustelua.
Pekka Normo ympäristöministeriöstä alusti keskustelun kertomalla lakimuutosehdotuksista, joita kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittamista ajava työryhmä on tehnyt. Hajarakentamista ja lomarakennusten käyttötarkoitusten muuttamista helpotetaan. Kaupan sijoittumisen ohjausmahdollisuuksia karsitaan: muutosehdotuksissa nostetaan vähittäiskaupan suuryksikön rajaa 2000 kerrosneliömetristä 4000 kerrosneliömetriin ja kaupan laatuluokituksesta luovutaan. Periaatteellisesti suurin muutos lienee ELY-keskusten roolien muuttaminen ”konsultoivaksi” ja niiden valitusoikeuden rajaaminen. Normo kertoi myös maakuntauudistuksen peruspalikoista: mm. nykymuotoisten maakuntien liittojen sekä ELY-keskusten lakkauttamisesta. Suunnittelutehtävät ja -vastuut jakautuvat uudelleen kuntien, maakuntien ja valtion välillä. Tarkoitus on myös perustaa valtion lupa-, ohjaus- ja valvontavirasto LUOVA, jonka rooli kuntien ja maakuntien alueidenkäytön suunnittelussa on vielä epäselvä.
Lakiin ollaan siis tekemässä vielä ennen maakuntauudistusta useita eriasteisia muutoksia, jotka voidaan tulkita maankäytön sääntelyn keventämiseksi. Pekka Normo totesi, että lakimuutosten vaikutuksista kaavoitusjärjestelmään kokonaisuutena olisi joka tapauksessa tarkoituksenmukaista keskustella pidemmällä aikajänteellä, ja maakuntauudistus huomioiden.
Yliopistonlehtori Hanna Mattila Aalto-yliopistosta toi keskusteluun kriittisen näkökulman muistuttamalla kaavoituksen perustehtävistä. Mattilan mukaan kaavoituksen luonteeseen kuuluu lähtökohtaisesti taloudellisen kilpailun edellytysten luominen ja markkinoiden toimivuudesta huolehtiminen. Hän kyseenalaistikin näkemyksen, jonka mukaan yhdyskunnat kehittyisivät yritysten kannalta parhaiten ilman sääntelyä ja ilman julkisia suunnitteluinterventioita. Mattilan viesti lienee ollut se, että laadukas sääntely edistää toimivia markkinoita ja luo ennustettavuutta yritysten toimintaympäristöön. Tämä koskee etenkin kaupan sijoittumista, jossa isot toimijat pyrkivät monopolisoimaan parhaita kauppapaikkasijainteja. Hanna Mattila korosti kaavoituksen prosessitehokkuuden olevan eri asian kuin tehokkaan yhdyskuntarakenteen: joutuisa ja ”tehokas” kaavoitusprosessi tulee pitkällä tähtäimellä kalliiksi, mikäli sen tuloksena on kestämätön ja tehoton yhdyskuntarakenne.
Kaupunkitutkimuspäällikkö Kauko Aronen Suomen Kuntaliitosta toi keskusteluun kuntien ja etenkin suurten kaupunkien näkökulman. Aronen nosti puheenvuorossaan esille kaupunkiseutujen MAL-sopimukset, joilla hän katsoo olevan olennaisen roolin seutujen elinvoimaisuuden kehittämisessä. Arosen mielestä näissä sopimuksissa kunnilla tulisi olla yksiselitteinen toimivalta, jotta ne voivat toimia uskottavina sopimusosapuolina. Ongelmallisinta Arosen mukaan olisi maakuntakaavoituksen siirtäminen uusille, perustettaville itsehallinnollisille maakunnille. Hän pohti myös maakuntakaavan roolin muuttumista. Maakuntakaavojen tulisi Arosen mielestä olla nykyistä strategisempia ja keskittyä esimerkiksi liikenteen seudullisiin kysymyksiin. Maakuntakaavan tulisi ohjelmoida seudullisen suunnittelun toteuttamista, ja siten osaltaan vastata yli kuntarajojen tehtävän yhdyskuntasuunnittelun tarpeisiin.
Suomen Arkkitehtiliitto SAFAn puheenjohtaja Leena Rossin puheenvuorossa palattiin Hanna Mattilan aloittamaan pohdintaan maankäytön suunnittelun luonteesta. Rossi painotti ELY-keskusten asiantuntijuuden merkitystä, joka menetetään, jos ELY-keskuksista tehdään puhtaasti konsultoivia hallitusohjelman mukaisesti. Rossi jakoi Mattilan käsityksen: kaavoitus mahdollistaa ja luo edellytyksiä kilpailulle eikä ole yksioikoisesti pelkkä kasvun este. Rossi sanoi uskovansa, ettei kaavoittajien työ helpotu, jos sitä valvovat jatkossa ELY-keskusten sijaan vain yksityishenkilöt ja järjestöt. Hän toi myös esiin sen, että hallitusohjelmassa kaavoitus nähdään kapeasti eikä sen kehittämiselle anneta painoarvoa.
Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitosta veti käytyä keskustelua yhteen sanomalla olevansa huolestunut siitä, että kaavoitusjärjestelmään tehdään liian kiireisesti lukuisia pieniä muutoksia vailla ymmärrystä kokonaisuudesta. Merkittävät periaatteelliset muutokset – ELY-keskuksen roolin muutos konsultoivaksi ja sen valitusoikeuden rajaaminen, kuntien päätäntävallan lisääminen ja valvontavastuun lisääminen kolmannelle sektorille – heikentävät Kallion mielestä suunnittelujärjestelmää. Erityisesti ELY-keskuksen valvonnan rajaaminen on Kallion mukaan heikosti perusteltavissa, sillä ELY:jen lausuntojen määrä on pysynyt koko nykyisen MRL:n voimassaoloajan maltillisena, ja lausunnot ovat menestyneet hyvin korkeammissa oikeusasteissa. Yhdyskuntarakenteellisten vaikutusten lisäksi myös ehdotuksen oikeudellisia ja luonnonympäristöön kohdistuvia vaikutuksia pitäisi tarkastella kriittisesti.
Seminaarin alkuperäinen idea oli käydä keskustelua hallituksen kaavoituslinjauksista. Aihe herätti kiinnostusta, sillä seminaaria seurasi paikan päällä kuutisenkymmentä ihmistä. Seura kokeili myös ensimmäistä kerta livestreamausta, jonka avulla seminaaria seurasi parhaimmillaan parisenkymmentä katselijaa. Seminaarin perusteella aiotuilla muutoksilla tulee olemaan kauaskantoisia seurauksia. Lopulta keskustelussa päädyttiin perustavanlaatuisiin pohdintoihin yhdyskuntasuunnittelun luonteesta. Yhdyskuntasuunnittelun seuran puheenjohtaja Jouko Riipinen päätti seminaarin muistuttamalla, ettei kaavoittajan kokonaisuuksien toimivuuteen tähtäävä ydintehtävä ole hävinnyt minnekään.