Hilkka Lehtonen

Yhdyskuntasuunnittelun seuran ”Tammipikkujouluja” vietettiin Finnish Consulting Group Oy:n isännöiminä. Kuuntelimme, keskustelimme, viihdyimme. Arkkitehti, kaupunkikehitysjohtaja Arja Sippola johdatteli meidät FCG:n nykytoimintaan ja sen laaja-alaisuuteen. Yhtiössä on työntekijöitä noin 750 tytäryhtiöt mukaan lukien. Toimintaa Suomessa on peräti 12 toimipisteessä. Kokonaisuudessa ulkomaan toiminnoilla on oma vankka sijansa.

Projektipäällikkö, arkkitehti Jussi Partanen tempaisi osallistujat esimerkeillään paikkatietoa hyödyntävän 3D-alustan sovelluksien pariin. Alun perin rakennusten tietomallisovelluksiin kehitetty tietomallinnus valtaa nyt kaupunkisuunnittelua. FCG omistaa Mapgets-sovelluskehitysalustan yhdessä kumppaninsa kanssa. Jussi Partanen oli hankkeistaan selvästi innoissaan. 3D-mallit mahdollistavat reaaliaikaiset tilannekuvaukset. Tähän mennessä uusia kaupunkimallinnuksen menetelmiä on käytetty esimerkiksi Vuoreksen suunnittelussa, Tammisaaren ostoskeskushankkeessa ja Naantalin keskustasuunnittelussa. Hiljakkoin niillä on analysoitu Helsingin Mellunmäen täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Uutta kokeellista toimintaa FCG:ssä edustavat suunnittelupelien kehittely ja tarinallisuus. Niinpä hiljakkoin on lanseerattu Helsingin Siltamäen täydennysrakentamispeli. Mukana olijoiden kotiläksyksi jäi miettiä, missä suhteessa uudet menetelmät parantavat itse suunnittelua. Veikkaan, että suunnittelukäytännöt tulevat muuttumaan tähän suuntaan.

Kuva 1: Arkkitehti Jussi Partanen esittelemässä Mapgets-esimerkkiään FCG:ssä. Kuva Aija Staffans.

Tilaisuudessa ei unohdettu myöskään suunnittelun substanssipuolta. Kaksi kokenutta naisarkkitehtia, Aija Staffans Rakennetun ympäristön laitokselta Aallosta ja Tarja Nurmi toivat mukaan oman asiantuntemuksensa. Aija Staffans herätteli miettimään pääkaupunkiseudun hurahtamista korkeaan rakentamiseen sekä tunnistamaan kaupungin ”hot spottien” moninaisia vaiheita. Keski-Pasilan tuleva tornialue näyttäytyi hänelle huolen aiheena. Korkea rakentaminen vaatii tavallista monin verroin taitavampaa suunnittelua ja konseptointia. Staffans valaisi esitystään ulkomaisilla esimerkeillä niin Kanadasta, Saksasta kuin Tanskastakin. Hän innosti kuulijoitaan ensinnäkin Vancouverin korkeaa ja matalaa yhdistävällä suunnittelupolitiikalla. Vancouverissa kaupungin rantavyöhykkeen suunnittelu on saanut aivan erityistä huomiota osakseen. Staffans kehotti seuraamaan myös Kööpenhaminan Nordhavnin suunnittelua. Alueesta on muodostumassa eräänlainen antiteesi Kööpenhaminan Örestadille. Nordhavniin on tulossa 40000 asukasta ja saman verran työpaikkoja. Rakentamista riittää siis vuosikymmeniksi. HafenCityn Hampurissa Staffans näki niin ikään mielenkiintoisena.

Arkkitehti Tarja Nurmi oli valinnut esittelykohteiksi neljä aluetta: kaksi Berliinistä ja kaksi Wienistä: Fünf Morgen, am Lokdepot, Aspern Seestadt ja Sargfabrik. Fünf Morgen on tarkoitettu 300 – 400 asukkaalle Berliinissä. Sitä on markkinoitu kylänä veden äärellä. Tarja Nurmi katsoi, että alueen huolellinen lähiympäristön suunnittelu tuo iloa asukkaiden arkipäivään. Alueen arkkitehtina on toiminut kansainvälisesti tunnettu ja palkittu Wiel Arets (WAA) Hollannista.

Kuva 2: Am Lokdepot on Tarja Nurmen mukaan esimerkki tiiviistä urbaanista, jossa myös piha-alueiden käsittely on korkealaatuista. Kohteeseen kuuluu liike- ja atejeetiloja. Kuva Tarja Nurmi.

Am Lokdepot on väriltään energisoivan punainen. Se on noussut vanhojen veturihallien paikalle Berliinissä. Kysymyksessä on kiinnostava hybridinen kerrostalokokonaisuus. Se muodostuu kolmesta asuntotyypeiltään erilaisesta osasta, jotka on istutettu taitavasti maaston muotoihin. Joidenkin asuntojen korkea kasvihuone synnyttää osaltaan viihtyisää asumisilmapiiriä. Kohteessa voi aistia vaikutteita Loft-ajattelusta. Sen suunnittelijana on toiminut Robert Neun arkkitehtitoimisto Berliinistä.

Wienin Aspern Seestadt kuuluu Wienin suuriin hankkeisiin kaupunkikehittämisessä. Tulossa on 20 000 asukasta ja työpaikkaa. Alueella on aiemmin ollut lentokenttä. Kadut ja istutukset on kaupunginosassa rakennettu ennen taloja ja eri toiminnot pyritään sekoittamaan. Julkisten tilojen suunnittelussa halutaan soveltaa Jan Gehlin oppeja Tanskasta. Mielenkiintoinen lisätieto ilmenee netistä. Alueella on tarkoitus nimetä paikkoja ja katuja naisten mukaan. He ovat aiemmin jääneet katveeseen nimistösuunnittelussa. Niinpä alueelle on jo rakennettu Hannah Arendt -puisto.

Kuva 3: Vuokra-asuntokortteli Wienin Aspern Seestadtissa. Arkkitehtitoimisto Berger + Parkkinen. Verhoilu puuta. Kortteli avautuu etelään. Kuva Tarja Nurmi.

Lopuksi Nurmi kertoili jo vähän vanhemmasta Sargfabrik -alueesta Wienissä, jonka takana on yhdistys nimeltään ”Verein für Integrative Lebensgestaltung”. Se on ollut ryhmärakentamiskohde. Kohde edustaa avointa ja itsemäärittyvää yhteisöasumista. Nurmen korttelikuvista välittyvät loistavan oranssiset julkisivut. Nurmi korosti, että sosiaalinen asuntotuotanto on Wienissä kokonaisuutena varsin korkealla tasolla. Kaikissa hänen kohteissaan viherrakentaminen oli osattu toteuttaa hyvin myös autokansien päällä ja lähiympäristön suunnittelu oli huolellista. Samalla asukkaiden omalle panokselle ympäristössä oli annettu tilaa. Illan esimerkit puhuivat voimallisesti puolestaan.