YSS ry:n ja Metropoliseuran tutustumismatka Tukholman alueelle

19.08.2012
Laivan lähdettyä kahdeksan matkalaista kokoontui kokoushuoneeseen keskustelemaan matkan ohjelmasta ja teemasta. Kokoushuoneen pyöreästä pöydästä oli upea näkymä kulku-suuntaan. Santahaminan ohitettuamme aloitimme systemaattisemman keskustelun. Esille tuotiin muutama fakta Ruotsista:

  • asuntotuotanto/asukas on vain puolet muiden Pohjoismaiden tasosta
  • BKT/asukas on vähän meidän edellä ja Tanskaa jäljessä, Norja 20 % edellä
  • julkisen sektorin osuus meillä 48 %, muualla 53-57 %
  • Ruotsin vaalit pitkine listoineen pidetään neljän vuoden välein. Eduskunta, maakunta- ja kuntavaalit pidetään siis yhtä aikaa
  • maakunta- sekä kuntavero ovat noin 12 %
  • maakunta hoitaa terveydenhoidon kokonaan omine sairaaloineen ja terveyskeskuksineen
  • Tukholman maakunta (Stockholms läns landsting) on monialainen toimija, joka vastaa mm. julkisesta liikenteestä ja maankäytön suunnittelusta
  • Tukholma on kaukana maan kahdesta muusta suurkaupungista, joilla on läheiset suhteet naapurimaiden pääkaupunkeihin

Kokouksen jälkeen siirryimme buffetin puolelle nauttimaan maisemista, hyvästä ruuasta ja seurasta.

20.08.2012
Aamu alkoi reippaalla kävelylenkillä osoitteeseen Fleminggatan 4, Stadsbyggnadskontoret, johon Tukholman kaupunkisuunnittelu kuuluu. Täällä joukkoomme liittyi neljä lentäen saapunutta retkeläistä. Meidät otti vastaan Arne Fredlund. Hän piti erinomaisen alustuksen, joka pohjautui vuoden 2010 lopulla hyväksyttyyn ohjelmaan Promenadstaden – Översiksplan för Stockholm. Siinä on neljä strategista päätavoitetta:

  1. Tukholman keskustan vahvistaminen
  2. Vetovoimaisiin painopisteisiin panostaminen
  3. Kaupunginosien kytkeminen toisiinsa
  4. Elävän kaupunkiympäristön edistäminen koko kaupungissa

Hieman vähemmälle ovat aivan viime aikoina jääneet alakeskusten/painopistealueiden kehittäminen (esikaupunkialueella 9, mm. Skärholmen ja Kista) sekä niiden välisten ja keskustan suuntautuvien yhteyksien kehittäminen. Pääpaino on ollut muissa kahdessa. Kaupunki on asettanut tavoitteekseen ottaa vastaan puolet maakunnan väkiluvun kasvusta, eli väkiluku nousisi 20 vuodessa miljoonaan. Tämä merkitsee valtavaa panostusta uusiin, yleensä suhteellisen keskeisiin huipputiiviisiin asuinalueisiin. Jo toteutuvia tai lähivuosina liikkeelle lähteviä suuria alueita oli useita, mm. Norra station Solnan vieressä, Siljan sataman eteläpuolella. Ne ovat toteutettua Hammarby-Sjöstadia suurempia. Ylikorkeaa rakentamista ei ollut tulossa, mutta 8-10 kerroksen lamellitalot olivat lähellä toisiaan.

Keskustelussa tuli esille seuraavaa:

  • kaikki puolueet, myös oppositioryhmittymä kannattavat niin vahvasti täydennysrakentamista, ettei nimbyilylle juurikaan jää mahdollisuuksia
  • korkea rakentaminen keskeisessä kaupunkirakenteessasaattaa tulla esille, mutta se on vähäistä
  • paikallisdemokratia eli kaupungin sisäiset lähikunnat ovat menettäneet vastuualueettaan viime vuosina, niille kuuluu enää peruskoulu ja päivähoito
  • autoliikenteen sääntely tietulleilla on itsestään selvyys ja muita keinoja on kehitteillä
  • kantakaupungin kehä 3-4 km keskustasta toimii muutoin, mutta läntiseen osaan ei näytä löytyvän varoja

Lounalle matkattiin lähijunalla etelään Södermalmin keskiosaan. Lounasseuraksi olimme saaneet sisaryhdistyksen, Föreningen för samhällsplanering i Sverige, puheenjohtajan Carl-Johan Engströmin. Hän on voimakkaasti kasvavan Uppsalan kaavapäällikkö. Keskustelimme hänen kanssaan laajemmin yhdyskuntasuunnittelun painopisteistä sekä paikallisen seuran toiminnasta. Kutsuimme lisäksi ruotsalaiset kollegat vastavierailulle Suomeen.

Lounaan jälkeen kävelimme korttelin verran Landstingetin Tillväxt, miljö och regionplanering -yksikköön. Isäntinä meillä olivat Börje Wredén (tillväxt), Lena Söderman (tillväxt) ja Hans Brattström (regionplanering).

Stockholms läns landsting on suuri organisaatio, jolla monia toimintoja. Suuralueyhteistyöstä lähiläänien kanssa eli Mälardalenin alueella (myös kolme muuta maakuntaa kuuluu nykyisin yhteistiminta-alueeseen eli 1+6) kuultiin lyhyesti. Näimme tulos- ja taloustietoja ja saimme neljä julkaisua:

  • Regional utvecklingsplan för Stockholmsregionen (RUFS 2010) Så blir vi Europas mest attraktiva storstadsregion, 260 sivua ja mk.1:220 000 kartta, sekä sen lyhennelmä 24 s.
  • Miljöutmaning 2016 36 s., kestävä kehitys ja ilmastomuutos liiton eri toiminnoissa
  • Vuosikertomus 2011, lähes 100 sivua

Maakunnan (käännetään usein maakäräjät) päätoimiala on terveyden hoito. Huippusairaala on Karolinska Universitetssjukhuset, muita on viisi. Terveyskeskuksia on 200 eli yksi/10 000asukas.

Julkinen liikenne on toinen päätoimiala, sekä liikenteen hoito että investoinnit. Merkittävä metrolinja Hammarbystä saarten kautta Solnaan on rakenteilla.

Kartallinen suunnitelma on yleispiirteisempi kun Uudellamaalla, sillä se ei ole juridisesti sitova. Se tehdään kuitenkin niin vahvassa vuorovaikutuksessa maakunnan sisällä, kuntien ja mm. tieviranomaisten kanssa, että sillä on ratkaiseva vaikutus päätöksentekoon.

Shokeeravin tieto oli se, että väkiluku on kasvanut viime vuosina vahvasti, mutta asuntotuotanto romahtanut. Täten asumisväljyys on supistunut. (Tanskassa ja Norjassa on Ruotsia suurempi asumisväljyys ja Uudellamaallakin kasvu on vain puolet koko Suomen väljyyskasvusta). Vuosikasvu oli vuoden 2005 jälkeen 30 000-35 000 asukasta, mikä oli suurin kasvu koskaan.

Runsaan tunnin kiertoajelulla minibussissa Hammarbyn alueella oli oppaana sisarseuran edustaja Björn Cederquist Tukholman kaupungilta. Hän oli ollut mukana alueen suunnittelussa. Kiertokäynti oli hyvä kurkistus alueen nykytilaan muutama vuosi toteuttamisen jälkeen. Lapsiperheiden suuri osuus perustui jalankulku- ja joukkoliikeenvaltaiseen suunnitteluun, mutta myös pihojen leikkipaikka- ja kenttävarustukseen. Kaupan suuryksiköitä ei alueelle sallittu, vaan kaupalliset palvelut sijaisevat kivijalkatiloissa. Muutaman kilometrin päässä oleva suuryksikkö asettaa haasteen kivijalkakaupoille, mutta ne ovat toistaiseksi olleet kannattavia. Ajelu päättyi Viking Linen terminaaliin.

Kolmen ruokalajin illallisella laivan Food Garden -ravintolassa olimme vaikuttuneita valtavasta informaation määrästä. Keskustelussa todettiin maissa vietetyn ajan rajallisuus. Vaikka logistiikka oli toiminut kohtalaisesti, matkan anti olisi ollut parempi, jos kokouspaikkaa ei olisi vaihdettu päivän aikana. Tästä jäi opittavaa seuraavien vuosien matkoille!

Arto Salmela

Arto Salmela

DI, eläkkeellä ympäristöministeriöstä

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *