Vaihtoehtoiset näkymät esillä Kaupunkitutkimuksen päivillä

Hilkka Lehtonen
22.5.2018

Kaupunkitutkimuksen päiville kokoonnuttiin tuttuun tapaan Tieteiden talolle Helsingin Kruunuhakaan. Nyt jo 16. kerran. Vastuuseurana oli tänä vuonna Suomen kaupunkitutkimuksen seura.

Vaikuttavan ensimmäisen keynote-luennon piti sosiologi ja maantieteilijä prof. Christian Schmid ETH:sta Zürichistä. Hänen taustaltaan löytyy esimerkiksi Schwitzerland: an urban Potrait 2006 -hanke sekä monia kansainvälisiä vertailevia projekteja. Hänen mukaansa yhteiskunnat läpäisevät yhä täydellisemmän urbanisaation. Muutos on luonteeltaan monidimensionaalista. Singaporessa merta urbanisoidaan, Kaakkois-Aasiassa puhutaan palmuöljyn vaikutuksista urban-rural-käsitteen kautta. Näin syntyy monia ja eriskaalaisia urbaaneja agendoja, mutta myös eri toimijoiden vuorovaikutuksen mittakaavat laajentuvat. Schmid sivusi esityksessään kaupunkitutkija Henry Lefebvren teorioita ja keskustelu niistä jatkui päivillä VTL Mervi Ilmosen ja VM Sampo Villasen vetämässä pyöreän pöydän keskustelusessiossa ”Teoriasta käytäntöön”.

Toisen ulkomaisen pääluennon piti professori Carola Hein Delftin teknilliseltä korkeakoululta, jossa hän toimii arkkitehtuurinhistorian ja kaupunkisuunnittelun professorina. Hän on ollut kiinnostunut pitkän aikavälin muutoksista. Luennon aiheena oli ”Oil spaces: The global Petroleumscape”, jossa hän sovelsi myös systeemistä näkökulmaa. Osansa saivat niin moottoritiet, öljyputket, öljysäiliöt, pääkonttorit kuin bensa-asematkin. Hein katsoi lisätyn todellisuuden voivan edesauttaa kansalaisia näkemään historiaa ympäristössään.

Vähintään yhtä tärkeää kuin kansainvälisten gurujen näkemysten välähdykset, ovat päivillä tutkijoiden omiin aiheisiin liittyvät keskustelut. Niitä käydään eri sessioissa. Tunnelma on intiimi ja avoin, keskustelukynnys matala. Osallistuin itse ”Kehittäminen tutkimuksen ja opetuksen kenttänä” -sessioon, jota pitivät FT Hanna Mattila Aalto-yliopistosta ja yliopistonlehtori Terhi Ainiala Helsingin yliopistosta. He esittelivät yhteistyönään toteuttamansa ”Suunniteltu ja koettu kaupunki” -kurssikonseptinsa. Sen avulla haluttiin vahvistaa osaamisperusteista tutkimusta ja asiantuntijoiden identiteettiä. Kurssikohteena käytettiin Merihakaa ja Hakaniemeä Helsingissä.

Samoin osallistuin FT Vesa Kannisen ja maantieteen professori (HY) Sami Moision sessioon ”Kaupunkiseudun suunnittelu ja territoriaaliset politiikat”-sessioon, jossa pohdittiin strategisen seudun ymmärtämistä suhteessa suomalaiseen suunnittelujärjestelmään. Sekä näissä yhteyksissä ilmenevää demokratiavajetta. Vesa Kanninen määritteli strategisen seudun yhteistyörakenteeksi. Se on kehkeytyvä ja suhteissa oleva.

Päivien päätteeksi maisemantutkimuksen professori Maunu Häyrynen Turun yliopistosta käsitteli kulttuurisuunnittelua, sen taustaa ja nykymahdollisuuksia Suomessa. Siinä voidaan hänen mukaansa lähteä srategisista linjauksista ja yhteiskehittämisestä. Hän näki kulttuuristetun kaupunkisuunnittelun herkistymisenä yhteisöille. Hän pohti esityksessään niin ikään ”kevytkulttuurisuunnittelua” yhtenä realistisena mahdollisuutena kunnissa siten, että työhön kytkettäisiin parikolme sektoria kunnasta. Suunnittelu voisi olla suhteellisen rajattua ja lyhytkestoistakin. Myöskään taktista akupunktiotyyppistä toimintaa ei kannata hänen mielestään unohtaa. Lukemiseksi Häyrynen suositteli Lundbergin & Hjorthin julkaisua Att fånga platsens själ, joka löytyy nettijulkaisuna. Se on luonteeltaan opaskäsikirja.

Päivillä jaetaan vuosittain parhaan kaupunkiaiheisen artikkelin palkinto. Sen jakoi tänä vuonna Suomen kaupunkitutkimuksen seuran puheenjohtaja Aura Kivilaakso, joka toimi palkintoraadin puheenjohtajana. Palkinnon sai tutkijapari Pasi Mäenpää ja Maija Faehnle. He ovat kehitelleet ideaa itseorganisoituvasta kaupungista ja vahvemmasta kansalaisuudesta, osin digitaalisuuteen tukeutuen. He puhuivat erilaisista kansalaisverkostoista neljäntenä sektorina vastakohtana esim. järjestyneille yhdistyksille. Neljännen sektorin lupauksiin kuuluu heidän mukaansa uudenlaista osallisuutta ja yhteistoimintaa. Se voi tarkoittaa kansalaisten vapautumista uuteen toimintaan. Perinteinen edustuksellinen demokratia voi laajentua suoran toiminnan suuntaan ja käyttäjälähtöinen julkinen tila saada osakseen ”kevytkapinaa”. Palkituilta on tulossa kirja aiheesta.

Päivät paljastivat sen että kaupunkien yötalous, -kulutus, -paikat ja turvallisuusongelmat odottavat Suomessa vielä tutkijoitaan. Tämä ilmeni aiheesta järjestetyssä omassa sessiossaan.

Iltaohjelman yhteydessä professori Mari Vaattovaara valotti uuden Kaupunkitutkimusinstituutin toimintaa HY:ssa instituutin tiloissa Porthaniassa. Seuraavien päivien päävastuutahona on Yhdyskuntasuunnittelun seura YSS Ry, joka juhlii ensi vuonna 60-vuotistaivaltaan.

Kirjoitus on muunnelma Arkkitehtiuutisissa julkaistavasta kirjoituksesta.