Keskuspuisto säilytettävä Helsingin yleiskaavassa

Kaupunkisuunnittelulautakunnan yleiskaavaluonnoksessa on esitetty erittäin radikaaleja Helsingin maankäytön muutoksia ja rakennusoikeuksien lisäyksiä, joissa 100-vuotiasta Keskuspuistoa käsitellään rakennusmaareservinä. Kaupunginvaltuusto on juuri hyväksynyt koko Keskuspuiston alueelle uudet toteuttamissuunnitelmat, asemakaavat, joilla Keskuspuiston rajaukset ovat vuoden 1978 vahvistetun osayleiskaavan mukaiset. Tuoreimmassa Keskuspuiston keskiosan asemakaavassa alueelle on osoitettu lisärakennusoikeutta 20 000 k-m² urheilulaitosten lisärakentamiseen. Yleiskaava-asiakirjojen mukaan Hämeenlinnanväylän kaupunkibulevardin alueelle voitaisiin osoittaa rakennusoikeutta 2.000 000 k-m² eli satakertainen rakennusoikeus, josta suurin osa tulisi Keskuspuistoon. Tämä on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maakuntakaavan vastaista. Keskuspuistoa supistavat rakentamisaluevaraukset tulee yleiskaavasta poistaa.

yleiskaavaluonnos_karttakuva_251114-436x300
Lähde:www.yleiskaava.fi

Keskuspuiston idea ja käyttö

Helsingin kaupunginvaltuusto jo v. 1914 varasi arkkitehti Bertel Jungin idean ja suunnitelmien pohjalta alueet Keskuspuistoa varten. Alueen rajaukset käytiin tarkoin läpi lähiasukkaiden kanssa. Helsingin kaupunki poikkeuksellisesti alisti Keskuspuiston osayleiskaavapäätöksen sisäasiainministeriön vahvistettavaksi turvatakseen alueen säilymisen tulevienkin päättäjien aikana. Tähän saakka luonnontilaiseksi metsäksi tarkoitettu puistoalue onkin säilynyt ja sen rajoja on tarkoin vaalittu. Töölönlahdelta Vantaalle saakka ulottuvasta Keskuspuistosta on tullut hyvin keskeinen koko kaupunkisuunnittelun ja kaupungin asukkaiden ulkoilun, urheilun ja vapaa-ajanvieton sekä kevyen liikenteen selkäranka. Sinne on sijoitettu koko alueen läpi kulkevat ulkoilureitit, ratsastustoimintaa, uimahalli, jäähalleja sekä urheilu-, lentopallo- ja jalkapallokenttiä. Se on koulujen ja päiväkotien keskeinen retkeilykohde. Siellä sijaitsee myös useita palstaviljelmäalueita, Maunulan uurnalehto ja koirien hautausmaa. Keskuspuiston keskiosan tuoreen asemakaavan selostuksessa todetaan mm.

”metsäinen Keskuspuisto ja sen keskiosa ovat merkittävä osa laajempaa, koko kaupungin kattavaa ja myös seudulle ulottuvaa sormimaista viheralueverkostoa. Kaava-alue muodostaa Keskuspuiston keskiosan, joka on kovassa virkistyskäytössä olevaa hoidettua kaupunkimetsää.”

Maakuntakaava ja seudun strategiset linjaukset

Uudenmaan maakuntakaavan selostuksessa perustellaan maakuntakaavan viheralueiden merkitystä seuraavasti:

”Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kasvu on ollut vuosikausia sormimainen: rakenne on tiivistynyt ja kasvanut säteittäisten liikenneväylien varassa. Taajamavyöhykkeiden väliin varatut viheralueet jäsentävät rakennetta. Uudenmaan nykyinen asukasmäärä, arvioitu väestönkasvu sekä jatkuva rakentaminen asettavat erityisiä tavoitteita virkistysalueiden määrälle, koolle ja sijainnille. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on asetettu Helsingin seudun maakuntakaavoitukselle velvoite turvata virkistykseen soveltuvat riittävän laajat ja vetovoimaiset vapaa-ajan alueet. Maakuntakaavassa onkin osoitettu kattava ja taajamien läheisyydessä yhtenäisesti jatkuva virkistykseen soveltuvien alueiden verkosto osana maakunnallista viherjärjestelmää.

Maakuntakaavan virkistysalueet ja viherreitit ovat tärkeä osa maakunnan ekologista verkostoa. Ekologiselta kannalta tärkeimpiä maa- ja metsätalousalueita ovat laajat, yhtenäiset metsäalueet, joiden säilyttäminen pirstoutumatta on yksi kaavan suunnitteluperiaatteista. Maakuntakaavan virkistysalueet ovat tärkeitä lähtökohtia maankäyttö- ja rakennuslain 9. luvun mukaisten kaupunkipuistojen perustamiselle. Puistojen toteuttaminen on kuitenkin kuntien tehtävä. Maakuntakaavan tavoitteena on tukea kaupunkipuistojen perustamisedellytyksiä. Tällaisia ovat mm. vireillä olevat Hangon ja Järvenpään kansalliset kaupunkipuistohankkeet ja Helsingin kaupungin Helsinki-puisto.”

Myös Helsingin kaupunki on hyväksynyt Helsingin seudun MAL 2050 strategisissa linjauksissa seuraavan linjauksen:

”Turvataan taajamien sisä- ja ulkopuolella riittävän laajat ja yhtenäiset viheralueet. Näillä on merkitystä hiilen sitomisessa, tiivistyvän yhdyskuntarakenteen viihtyisyyden ja terveellisyyden kannalta sekä osaltaan varautumisessa tulevaisuudessa mahdollisesti ilmastomuutoksen myötä lisääntyviin äkillisiin sademääriin ja siitä aiheutuviin tulvariskeihin”.

Keskuspuiston rajaukset ja aluevaraukset asemakaavoissa

Yleiskaavassa esitetyn Mannerheimin bulevardin eli Hämeenlinnan väylän vuoksi Keskuspuistoa supistettaisiin Keskuspuiston keskiosan asemakaava-alueella eli Maunulanpuiston ja Pirkkolanmetsän alueilla. Raskas rakentaminen ulottuisi paikoin jopa 200 metrin leveydeltä Keskuspuistoon. Koko Keskuspuiston alueelle vastikään laadittujen ja kaupunginvaltuuston hyväksymissä asemakaavoissa on tarkoin noudatettu vuoden 1978 sisäasiainministeriön vahvistaman osayleiskaavan rajoja. Helsingin kaupunki on MRL 50 §:n mukaisesti laatinut Keskuspuiston alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten asemakaavat. Kun nämä alueet on nyt yksityiskohtaisesti suunniteltu ja päätetty asemakaavoissa, Keskuspuiston alueella ei enää ole yleiskaava voimassa, vaan alueella noudatetaan voimassa olevia asemakaavoja niissä olevine asemakaavamääräyksineen.
Keskuspuiston keskiosan asemakaavan sisältö on esitetty asemakaavan selostuksessa (kv 29.1.2014):

Alue muodostaa tärkeän osan kaupungin sormimaisesta viheralueverkostosta.

Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen ensisijaisena tavoitteena on Keskuspuiston osayleiskaavan 1978 ja Keskuspuiston suunnitteluperiaatteiden (kaupunkisuunnittelulautakunta 24.8.2006) mukaisesti turvata Keskuspuiston alueen säilyminen luonteeltaan virkistyskäyttöön tarkoitettuna ulkoilumetsänä. Kaavan tavoitteena on Keskuspuiston toimintojen parantaminen tiivistyvän kaupunkirakenteen tarpeita varten sekä tärkeiden seudullisten virkistysyhteyksien turvaaminen.

Keskuspuisto on kaikkien kaupunkilaisten “keskusmetsä”. Täten tavoitteena on turvata alueen metsien elinvoimaisuus sekä samalla myös hyvin merkittävien luontoarvojen säilyminen. Kaavalla pyritään myös varmistamaan alueen merkittävien kulttuurihistoriallisten kohteiden ja maisemallisten arvojen säilyminen ja kehittäminen.

Keskuspuiston keskiosa varataan yleiskaavan mukaisesti virkistyskäyttöön. Kaava turvaa osaltaan Keskuspuiston merkityksen kaupunkirakenteessa ja samalla Keskuspuiston luonto-, maisema- ja virkistysarvojen säilymisen ja kehittämisen. Keskuspuiston keskiosan maisema, luonne ulkoilumetsänä ja luonto- ja retkeilyalueena säilytetään. Luonnonsuojelulain nojalla suojeltu luontotyyppi, pähkinäpensaslehto, ja muut arvokkaat luontokohteet, luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat linnoituslaitteet on merkitty kaavaan. Samoin kaava-alueella oleva kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta on suojeltu.

Alueella sijaitsevat Pirkkolan liikuntakeskus, Maunulan uurnahautausmaa ja Maunulan ulkoilumaja. Maunulanpuiston länsireunassa on viljelypalsta-alue. Vehreä Keskuspuisto on hyvin suosittua lenkkeily- ja ulkoilualuetta. Pirkkolan liikuntakeskus ja Maunulan ulkoilumaja ympäristöineen tarjoavat kaupunkilaisille hyvin monipuoliset liikuntapalvelut. Talvisin alue on erityisesti hiihtäjien suosiossa.

Alueella on hyvin merkittäviä luontoarvoja sekä sotahistoriallisesti merkittäviä linnoituslaitteita ja tykkiteitä.
Maunulanpuiston ja Pirkkolan liikuntapuiston alueella on alueen luonteesta johtuen erityisen paljon jalankulku- ja polkupyöräliikennettä.

Alueella on tiheä jalankulku- ja pyörätieverkko, jolta on hyvät yhteydet ympäröiville alueille.

Arkkitehtien Kaija ja Heikki Sirenin suunnittelema rakennustaiteellisesti arvokas kokonaisuus: Pirkkolan uimahalli ja siihen liittyvät asuinrakennus ja lämpökeskus, on suojeltu sr-1 ja sr-2 -merkinnöin.

Alueella olevat I maailmansodan aikaiset, muinaismuistolain nojalla suojellut linnoituslaitteet ja tykkitiet on merkitty kaavakarttaan.

Maunulanpuiston osalta kaavaselostuksessa todetaan myös, että entisen ampumarata-alueen pilaantunut maaperä rajoittaa virkistyskäyttöä ja kaipaa kunnostusta.

Keskuspuistoa esitetään merkittävästi supistettavaksi kahdella muullakin alueella, joissa kaupunkibulevardi-ajatus ei ole perusteena supistusesitykselle:

  • Metsäläntien pohjoispuolella noin 500 m pitkä alue Rajametsäntiestä länteen, runsaat 10 ha
  • Torpparinmäen pohjoispuolella ehkä noin 15 hehtaarin alue

Yleiskaavaluonnos suhteessa maakuntakaavaan ja Keskuspuiston asemakaavoihin

Metropolialueen eli Helsingin seudun 14 kunnan asukasluku kasvaa vuoteen 2030 mennessä 220 000-240 000 hengellä. Tilastokeskuksen arvion mukaan Helsingin asukasluku kasvaisi tuona aikana 54000 asukkaalla. Yleiskaavan luonnos kuitenkin on mitoitettu siten, että Helsinki voisi kasvaa 250 000 asukkaalla vuoteen 2050 mennessä. Näin suuren asukasmäärän lisäyksen sijoittaminen pelkästään Helsingin kaupungin nykyisten hallinnollisten rajojen sisälle vaatii suuria, yltiöpäisiä ja radikaaleja uusia maankäyttöratkaisuja, jotka ovat keskittyneet suureen rakennusoikeuksien lisäämiseen. Tulevassa yleiskaavan jatkotyössä tulisi ottaa huomioon MAL-sopimuksen ja valmisteilla olevan metropolikunnan ja/tai metropolikaavan tavoitteet ja tarjoamat mahdollisuudet metropolialueen rakentamisalueiden sijoittamiseen laajemmalle alueelle.
Yleiskaavan selostuksessa todetaan seuraavaa:

”Viheralueiden reunoja on tarkistettu, mutta suurelta osin viheralueet säilyvät nykyisellään. Merkittävin muutos koskee Keskuspuiston länsireunaa, jossa nykyiset moottoritien ramppialueet ja melualueet osoitetaan rakentamiskäyttöön. Näin mahdollistetaan Hämeenlinnanväylän muuttaminen moottoritiestä kaupunkibulevardiksi, mutta toisaalta myös rauhoitetaan Keskuspuiston keskeiset alueet melulta.”

Asemakaavan selostuksessa taas on otettu toisenlainen kanta:

”Koska kaava-alue on suurelta osin liikenteen melualuetta, on asemakaavaehdotukseen merkitty Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän reunaan meluntorjuntatarve. Mahdollisten meluesteiden sijainti, tyyppi ja korkeus tarkentuvat jatkosuunnittelussa.”

Yleiskaavaluonnoksessa Keskuspuiston asemakaavoja ei ole otettu rakennusoikeuksia lisättäessä huomioon.

Keskuspuiston keskiosan asemakaava-alueelle on osoitettu virkistys- ja urheilutoimintaa palvelevaa kerrosalaa yhteensä 43 105 k-m², josta 20 230 k-m² on jo olemassa olevaa ja 20 875 k-m² uutta. Nykyisen uimahallin ja Hämeenlinnanväylän välisessä metsässä on neljä kovassa käytössä olevaa kevyen liikenteen ja ulkoilun väylää. Asemakaavan havainnekuvan mukaan kaavan mahdollistama uusi halli sijoittuisi nykyisten rakennusten länsipuolelle, jolloin metsäalue supistuisi ja kaventuisi merkittävästi ja mikäli yleiskaavaluonnos toteutuisi, Keskuspuisto tällä kohdalla täyttyisi raskailla rakennuksilla. Yhtenäinen kaupungin läpi ulottuva Keskuspuisto käytännöllisesti katsoen katkeaisi Pirkkolanmetsän alueella.

Keskuspuiston keskiosan asemakaava-asiakirjoissa todetaan sen olevan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maakuntakaavan mukaisen. Yleiskaavaluonnos taas ei ole. Yleiskaava on pitkän aikavälin maankäytön suunnitelma, jolla ohjataan kaupungin yhdyskuntarakenteen kehittämistä. Yleiskaava ohjaa tulevaa asemakaavoitusta ja muuta tarkempaa suunnittelua. Yleiskaavaluonnosta laadittaessa olisi odottanut virkistysaluemyönteisempää suunnittelua. Yleiskaavaa laadittaessa ei ole otettu huomioon keskeistä kaupunginvaltuuston asemakaavoin juuri yksityiskohtaisesti asemakaavamääräyksin määriteltyä Keskuspuistokokonaisuutta. Keskuspuisto on kokonaan asemakaavoitettu, joten nykyisiä asemakaavoja on tarkoitus muuttaa uuden yleiskaavan perusteella.

Kunnan kaavoituksen kannanotoilta on voitava edellyttää luottamuksensuojaperiaatteen mukaisesti ennakoitavuutta ja johdonmukaisuutta. Kuntalaisilla on oikeus luottaa maakuntakaavan ohjausvaikutukseen ja juuri tehtyihin kaupunginvaltuuston ratkaisuihin ja niiden jatkuvuuteen, kun on kysymys keskeisestä virkistysaluekokonaisuudesta. Kaupunginvaltuusto on Keskuspuiston asemakaavoissa katsonut arvioidessaan asemakaava-alueen sisältövaatimuksia MRL 54 §:n mukaisesti, että keskuspuiston alueet on osoitettava lähivirkistysalueiksi. Kun uusi yleiskaava on ohjeena sen jälkeisiä asemakaavoja laadittaessa, yleiskaavaluonnoksen mukainen ratkaisu johtaisi siihen, että juuri asemakaavassa virkistysalueiksi osoitetut ja suojelumääräyksin suojellut kohteet uudemmassa asemakaavassa osoitettaisiin rakennusmaaksi. Hämeenlinnanväylän ja Kehä I:n kulmassa oleva metsäalue on täynnä sm– ja luo-suojelumerkintöjä.

100-vuotias Helsingin Keskuspuisto on vireillä olevassa yleiskaavatyössä säilytettävä voimassa olevien asemakaavojen mukaisena.

 

Olavi Syrjänen

Olavi Syrjänen

Professori, OTT. Asuntohallituksen entinen pääjohtaja ja tuoreen Maankäyttö- ja rakennuslaki selityksineen -teoksen toinen kirjoittaja.

7 thoughts on “Keskuspuisto säilytettävä Helsingin yleiskaavassa

  1. Luontoarvoista lienee turha kommentoida kun ne eivät pelilaudalla ole minkään arvoisia, mutta puhutaan sitten rahasta. Hämeenlinnanväylä ja Tuusulanväylä on monin paikoin rakennettu kallioleikkauksiin, jolloin korkeusero maaston ja katutason välillä on iso. Kalliomassojen räjäytystyö ja poraaminen tekee rakentamisesta huomattavasti kalliimpaa kuin tasamaalle, vaikka korotetun tien pohjaksi laitettaisiinkin täytemassaksi louhitut kivet tien varresta.
    Pitkään kestävän rakentamisen aikana liikenteelle on vaikea löytää vaihtoehtoisia reittejä ja hankkeista tulisi pitkäaikainen liikenteellinen riesa. Ajanhukka ja pitempi välimatka ovat hukkaan heitettyä rahaa! Sen lisäksi hulevesijärjestelmien rakentaminen peruskallioon on haasteellisempaa ja kalliimpaa kuin moreenipohjaan.
    Mikäli valtio ylipäätään antaa ajoväyliensä ympäröivän tonttimaan kaupungille, tonttien kalliit perustamiskustannukset tulevat näkymään Helsingin kustannusrakenteessa ja kulut siirtyvät kaikkiin tonttivuokriin kun Helsingillä on valtuuston päättämä tuottotavoite. Ei ole järkeä, että suuri osa ihmisiä kärsii ainoastaan sen takia, että joku kunnianhimoinen suunnittelija haluaa härkäpäisesti jättää pääkaupunkiin eskon puumerkkinsä!

    1. Koko Hämeenlinnanväylä on täysi vitsi, jonka voisi hyvin poistaa Kehä I:n sisäpuolelta. Ei mitään bulevardia, vaan metsä takaisin. Autot jakautuisivat kuudelle muulle sisääntuloväylälle, joilla on tilaa aivan riittävästi. Pyhä keskuspuisto laajenisi sadoilla hehtaareilla.

      Mutta näin ei tehdä, koska todellisuudessa moottoritie on kaikista tärkein ja keskuspuisto on sen suojelussa pelkkä keppihevonen.

  2. Keskuspuisto on arvokas ja helsinkiläisille tärkeä virkistysalue, joka ulottuu pohjoisesta Vantaanjoen maisemista Töölönlahdelle saakka.

    Puistoa kuitenkin nakerretaan jatkuvasti eri puolilta milloin rakentamiseen, milloin liikenneväyliksi. Keskuspuistolle pitäisi laatia yhtenäinen suojelukaava, jotta jatkuva puistoalueen kaventaminen ja valtaaminen rakennusmaaksi saataisiin pysäytettyä.

  3. Keskuspuistossa suunnitellun “Hämeenlinnanväylän kaupunkibulevardin” alueella virtaa myös äärimmäisen uhanalaisen Suomenlahden meritaimenkannan kutupuro eli Haaganpuro (ent. Mätäpuro). Helsingin Rakennusviraston puisto-osasto on mm. kuunnostanut taimenen kutualueita aivan Hämeenlinnanväylän viertä rakennattavaksi suunnitellulla alueella kulkevalle Haaganpuron osuudelle. Kannattaa olla yhteydessä Virtavesien hoitoyhdistykseen, joka on kunnostanut puroa mm. Maunulanpuistossa ja Kauppalanpuistossa. Puro näkyy unohtuneen kokonaan Yleiskaavaluonnoksesta.

    Haaganpuron uhanalainen taimen Luonnonvarakeskuksen sivuilla: http://www.rktl.fi/kala/kalavarat/itameren_lohi_taimen/meritaimen/meritaimenkantojen_tila.html

  4. Keskuspuistoa ja muita kaupunkimetsiä voi nyt puolustaa ihan konkreettisesti. Helsingissä on virinnyt jo aiemminkin esillä ollut ajatus kansallisesta kaupunkipuistosta Helsinkiin. Kansalaisaloite on allekirjoitettavissa osoitteessa kaupunkipuisto.fi.

  5. Bertel Jung otti idean Helsingin Keskuspuistolle New Yorkista. Siellä ei – todellisessa metropolissa – tulisi kuuloonkaan nirhiä Keskuspuistoa mistään kohtaa. Metsä kaupungissa on imagovaltti, ja tarjoaa vauvasta mummoon maksutonta terveys- ja arkiliikuntaa sekä elämänikäisen luontosuhteen. Tämä on ymmärretty Oslossa, jota kiertävän Oslomarkan metsäalueen asemasta ollaan yksimielisiä ja niinpä se onkin varmistettu erityislainsäädännöllä. Samoin tulee menetellä Helsingissäkin.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>