Lähiöiden kehittämiseen mallia ostarifoorumista

Ville Mensio, Pasi Mäenpää & Satu Åkerblom

Lähiöiden ostoskeskuksissa olevat palvelut olivat aikanaan alueiden elinvoimaisuuden kannalta merkittävä tekijä. Näitä lähiöostareita on pitkään vaivannut kaupan rakenteen muutoksesta johtuvat ongelmat. Entiset myymälätilat ovat muuttuneet kapakoiksi, toimistoiksi tai varastoiksi. Autioituvista ja turvattomaksi koetuista ostoskeskuksista on tullut huono-osaisuuden keskittymisen signaaleja, jotka kiihdyttävät alueiden ei-toivottua eriytymistä.

Kaupunkimaisen elämäntavan ja paikallisuuden kasvava merkitys sekä väestön ikääntymiseen liittyvät tarpeet suosivat lähipalveluja. Verkkokaupan kasvu edellyttää uusia palvelukonsepteja, ja kuntien kiristyvä rahatilanne vaatii tiivistämään palvelun tuottamisen paikkoja. Esikaupunkialueiden täydennysrakentaminen kasvattaa niissä tarjolla olevien palveluiden asiakaspohjaa. Lähipalvelujen pelikenttä voi siis muuttua. Ostoskeskukset, jotka aikanaan olivat kauppojen keskittymiä, voisivat toimia tämän päivän tarpeita vastaavina monipuolisina palvelupaikkoina.

Ostoskeskukset julkisina tiloina -hankkeessa tutkittiin Helsingin esikaupunkien lähipalvelujen nykytilaa ja kehittämismahdollisuuksia kumppanuuspohjaisin, kansalaislähtöisin ja markkinaehtoisin keinoin. Tutkimuskohteina oli kolme lähtökohdiltaan ja kehityskuviltaan erilaista ostoskeskusta: Pohjois-Haagan ostoskeskus, joka halutaan säilyttää; Laajasalon ostoskeskus, joka puretaan ja tilalle rakennetaan uusi; Myllypuron ostoskeskus, joka on puretun tilalle rakennettu uusi ostoskeskus.

ARA:n Asuinalueiden kehittäminen -ohjelmaan kuuluvan hankkeen tavoitteena oli laatia yhdessä Helsingin kaupungin kanssa valittujen ostareiden tilannekuvat, esittää niiden pohjalta kullekin ostoskeskukselle kehittämisratkaisut ja pyrkiä käynnistämään hankkeen aikana niiden kehittäminen. Työtä tehtiin kiinteässä yhteistyössä Helsingin kaupungin ja paikallisten toimijoiden eli asukkaiden, liikekiinteistötoimijoiden ja yrittäjien kanssa.

Ostarien kehittäminen nähtiin kaikkia tahoja yhdistävänä asiana. Hankkeessa kehitettiin ostarifoorumiksi nimetty yhteiskehittelyn malli. Kumppanuuksien syntyminen on välttämätön ehto ostarien paikalliselle kehittämiselle. Ostarifoorumin tarkoitus on toimia asukkaita, yrittäjiä, liikekiinteistötoimijoita ja kaupungin viranhaltijoita paikallisesti ja tavoitteellisesti kokoavana kommunikaatiorakenteena ja kehitysalustana hankkeen toteuttamisen jälkeenkin.

Taustatyönä tilannearvio, luottamuksen herättäminen ja ratkaisuvaihtoehtoja

Ostarifoorumin työskentelyn mahdollisti hankkeen tutkijan tekemä pohjatyö kohteissa tilannearvion ja tavoitteen asettamista varten. Tutkija tapasi työn aikana satakunta henkilöä noin 75 tapaamisessa ja kävi vilkasta sähköpostikirjeenvaihtoa ja puhelinkeskusteluja useiden tahojen kanssa. Hän toimi ”yhteiskunnallisena konsulttina”, joka pyrki saattamaan eri toimijoiden – asukkaiden, kiinteistönomistajien, kaupan ja palveluntarjoajien sekä kaupungin – etuja yhteen. Hankkeen kommunikaatiokanavana käytettiin blogi-muotoista verkkosivua http://blogs.helsinki.fi/lahioostarit.

Edellä mainittujen keskustelujen avulla saatiin tietoa tilannearvion tarkentamista ja kehittämissuunnitelmaa varten. Samalla rakennettiin luottamuksellinen suhde alueiden toimijoihin ja välitettiin tietoa taholta toiselle. Pyrkimyksenä oli toimia kaikkien osapuolten asioiden ajajana, paikantaa kunkin toimijan erityisintressit ja toimintamahdollisuuksien rajat. Tutkija toi eriävät intressit avoimesti esiin ja yhteiseen keskusteluun ostarifoorumien toiminnassa.

Tehdyn tilanneselvityksen jälkeen kullekin kolmelle ostarille esitettiin kumppanuuteen ja asukaslähtöisyyteen perustuva ratkaisu, jolla ostaria voidaan kehittää kestävällä tavalla olennaisesti paremmaksi. Ratkaisuja esiteltiin kohteen toimijoille sekä kahdenvälisesti keskustellen että kussakin kohteessa järjestetyssä yhteiskehittelytyöpajassa.

Työpajat yhteiskehittelyn avaukseksi

Työpajat suunniteltiin kohdekohtaisesti ja niiden toteuttaminen ajoitettiin niin, että ne mahdollisimman hyvin sopivat kunkin kohteen tarpeisiin ja tilanteeseen.

Pajoihin kutsuttiin tutkijan tekemän taustatyön kautta tunnistetut tahot ja henkilöt asukkaiden, kiinteistötoimijoiden, kaupungin edustajien ja yrittäjien joukosta. Niin sanotulta ydinryhmältä selvitettiin heille sopivat ajankohdat. Toteutuspäivät määräytyvät internetin ajanvarauspalvelulla tehdyn kyselyn perusteella. Kutsut lähetettiin sähköpostilla ja ilmoittautumiset kerättiin kyselyohjelmalla.

Pajoista kerrottiin sosiaalisessa mediassa ja kiertämällä tapaamassa lähialueen toimijoita sekä ostoskeskuksien kävijöitä. Tavoitteena oli saada mukaan myös asukkaita, jotka eivät aktiivisesti osallistu asuinalueensa kehittämiseen.

Työpajat pyrittiin ensisijaisesti toteuttamaan yhteiskehittelyn kohteena olevien ostoskeskusten tiloissa. Näin menetellen ostoskeskuksen kehittäminen konkretisoituu kaikille mukana oleville parhaiten ja tiloihin liittyvistä asioista oli helppo puhua. Laajasalossa, jossa ostoskeskus tullaan purkamaan, työpaja toteutettiin kaupunginosayhdistyksen tiloissa ja ostarifoorumin kokous nuorisotalolla.

Tilaisuuden alussa kerrottiin osallistujille työpajan tavoite. Tutkija kertoi tehdystä taustatyöstä: ostoskeskuksen nykytilanteesta, havaituista kehittämismahdollisuuksista sekä ongelmista, jotka pitää ratkaista. Tulevaisuuden toiveita ja mahdollisuuksia ideoitiin ensin yksin ja sitten yhdessä keskustellen. Yhdessä käsitellyt teemat oli muotoiltu niin, että niiden kautta voitiin saada vahvistusta jo esiinnousseille kehittämistarpeille tai löytää uusia kehittämistarpeita. Teemoina olivat muun muassa eri käyttäjien tarpeet ostarille, toimijoiden yhteistyömahdollisuudet, turvallinen ja viihtyisä kohtaamispaikka sekä ostarin palvelut, yhteiskäyttötila ja brändi. Työpajoissa annettiin tilaa osallistujien omille ideoille.

Menetelminä käytettiin itsenäistä ideointia muistilapuille, jotta jokaisen ideat saataisiin esille ja mahdollisten dominoivien henkilöiden vaikutus olisi mahdollisimman pieni. Ehdotukset koottiin yhteen ja niistä keskusteltiin. Laajasalossa ja Myllypurossa ideointi tehtiin asukasryhmien mukaan (lapset, nuoret, aikuiset, seniorit). Pohjois-Haagan työpajassa keskityttiin ostarin aiheuttamiin häiriöihin ja turvallisuuteen sekä siihen, mitä kaupungin palveluita voisi siirtyä ostarille. Osallistujat tuottivat raikkaita ja tulevaisuuteen katsovia ideoita, joilla pystyttiin rikastamaan ja suuntaamaan kehittämistavoitetta.

Työpajojen tavoitteena oli sitouttaa osallistujat yhdessä löydettyyn tahtotilaan oman ostarin kehittämiseksi. Lisäksi kartoitettiin työpajasta puuttuvat ostarin kannalta keskeiset tahot osallistettavaksi kehittämistyön seuraavissa vaiheissa.. Työpajat toimivat yhteiskehittelyn avauksena ja niissä päätettiin ostarifoorumien perustamisesta.

Ostarifoorumi kokoontui ja toimenpiteet vietiin blogiin

Ostarifoorumien toiminnan tavoitteena oli ajaa asioita, jotka työpajoissa oli noussut esiin. Foorumit aloitettiin tutkijan tekemällä katsauksella taustaselvityksiin ja työpajojen antiin. Tutkija toi foorumiin myös työpajojen jälkeen kootut lisätiedot ja kertoi uusimman tiedon ostoskeskuksiin liittyvistä virallisista prosesseista. Foorumit toimivat näin viimeisimmän tiedon jakamisen alustana. Työpajoista syntyneitä ideoista keskusteltiin ja niitä jatkojalostettiin yhdessä.

Työpajojen tulokset ja ostarifoorumien kokousten materiaalit, käyty keskustelu ja seuraavat askeleet julkaistiin hankkeen blogissa, josta niitä levitettiin sosiaalisessa mediassa (Facebook). Pohjois-Haagassa asukkaat perustivat Pohjois-Haagan ostari -some-ryhmän. Foorumitoiminnan lisäksi avaintoimijoiden kanssa käytiin kahden tai useamman tahon välisiä keskusteluja.

Karttuvan tiedon pohjalta keskustelua suunnattiin siihen, miten kehittämisideoita tulisi toteuttaa. Huomattiin esimerkiksi, että tarvitaan joistakin asioista lisäselvityksiä. Pohjois-Haagan ostarifoorumi laati kirjelmän, jonka pieni lähetystö vei kaupunginjohtajalle. Siinä kaupunkia vaadittiin ryhtymään toimenpiteisiin ostarin kehittämiseksi. Kirjelmän ja siitä käydyn keskustelun myötä kaupunginjohtaja selvitytti kaupungin mahdollisuudet ratkaista ostarin kehittämisen pysähtynyt tilanne. Selvityksen tuottamat toimenpiteet ovat hankkeen päätyttyä ja tätä kirjoitettaessa vielä kesken.

Arviointia ja parannettavaa

Ostarifoorumin muodostamisessa on tärkeää se, että mukaan saadaan kattavasti kaikki osapuolet ja eri ihmisryhmät. Tehtävänä on tuoda esiin tarpeita, etsiä mahdollisuuksia ja pyrkiä olemaan mukana ratkaisemassa ongelmia kaikkien eduksi.

Yrittäjien ja liikekiinteistötoimijoiden kesken kannattaa hyvissä ajoin käynnistää vuoropuhelu tilatarpeista, markkinoinnista ja yhteistyön tavoista. Kauppakeskuksen kiinteistön huollosta vastaavat tahotkin on hyvä saada keskusteluun mukaan.

Pienimuotoisten kyselyjen avulla on hyvä kerätä eri tahoilta lisätietoa. Etenkin silloin, jos ei saada tarvittavaa osallistujamäärää työpajoihin ja keskustelutilaisuuksiin, voidaan työpajoissa esiin nousseiden ideoiden jatkojalostamistarpeista kerätä kyselyllä lisätietoa. Kyselyjen kautta voi syntyä myös uusia tarpeita ja ideoita. Ne kannattaa tehdä sekä some-kanavien kautta että jalkautumalla alueelle. Esimerkiksi Laajasalossa pikaisesti tehtyyn lisäkyselyyn saatiin 395 vastausta.

Ostarifoorumin toiminnassa on otettava huomioon se, että ostoskeskuksesta tulee houkutteleva myös alueen ulkopuolisille ihmisille. Kehittämisehdotuksia tarvitaan paikallisuuden ja paikallisten asukkaiden lisäksi niiltä, jotka asuvat muualla. Ideointikeskusteluja voi syventää käymällä keskusteluja ihmisryhmien kanssa erikseen, jotta kaikki kokisivat uuden tai muuttuneen ostoskeskuksen omakseen.

Ostoskeskuksen brändi voidaan sitoa alueen jo olemassa oleviin positiivisiin mielikuviin ja kehittää niitä edelleen esimerkiksi ostarifoorumissa. Brändi tarvitaan profiloimaan ostaria suhteessa lähialueen kilpaileviin kauppapaikkoihin. Lisäksi on hyvä ottaa huomioon jo olemassa olevat trendit ja tulevaisuuden ennakointitieto trendien kehittymisestä. Ostarifoorumin on hyvä tutustua sekä kotimaisiin että ulkomaisiin kohteisiin ja niiden kehittämistyöhön.

Tietoa + yhteistoimintaa = ostarifoorumi

Osallistamisen muotona ostarifoorumien painopiste ei ollut tiedonkeruussa ja konseptin luomisessa, kuten osallistavassa kaupunkikehittämisessä yleensä, vaan näiden jatkokehittelyssä ja toteuttamisessa.

Ostarifoorumien yhteiskehittelyareenat perustettiin melko pitkällisen ja perusteellisen selvitystyön jälkeen. Foorumit eivät lähteneet liikkeelle puhtaalta pöydältä, vaan niille annettiin tilanneselvityksen perusteella muodostettu tehtävä, johon osalliset sitoutettiin työpajavaiheessa. Tehtävänanto ei kuitenkaan ollut ulkoa annettu vaan ostarifoorumia edustaneiden tahojen käsityksistä ja intresseistä realistiselta pohjalta muotoiltu. Sitä rikastettiin työpajatyöskentelyn ideoinnilla ja keskustelulla.

Ostarifoorumien toimivuus osoittautui hyvin riippuvaiseksi siitä, miten realistinen ja kaikille osapuolille toteuttamiskelpoinen suunnitelma oli mahdollista muotoilla. Pohjois-Haagassa toteuttamiskelpoiseksi ideaksi muodostui pyrkimus keskittää kaupungin palveluja ostarille, jolloin palvelut paranisivat ja pubien häiriöitä suitsimaan syntyisi sosiaalista kontrollia. Myllypurossa avautui mahdollisuus parantaa ostarin elävyyttä ja käyttöastetta yhteistyöllä esimerkiksi tapahtumien järjestämisessä. Nämä ostarifoorumit jatkavat työskentelyään hankkeen päätyttyäkin.

Laajasalon ostarifoorumin toiminta jäi yhteen kokoontumiseen. Tahot eivät olleet valmiita suunnitelman mukaiseen yhteistyöhön keskenään. Suunnitelma kaupungin hallinnoimasta kaupungin palvelujen ja kansalaislähtöisen toiminnan yhteiskäyttötilasta ei näyttänyt realistiselta tai tavoittelun arvoiselta, koska vuokrataso on korkea. Myöskään paikallinen osuuskuntapohjainen kansalaistoimija ei saavuttanut luottamusta kumppaneissaan. Paikallinen kaupunginosayhdistys koki sen kilpailijakseen. Kiinteistötoimijan näkökulmasta osuuskunta ei edustanut vakavaraista vuokralaista ja kumppania. Kaupungille tuotti hankaluuksia käsitellä yhtä paikallistoimijaa erityisasemassa suhteessa muihin. Ostarifoorumi toi kuitenkin toimijat tietoisiksi toisistaan ja tarjosi pohjan kahdenvälisille neuvotteluille yhteistyöstä.

Ostarifoorumin muodostama kumppanuusmalli näyttää toimivan paremmin olemassa olevien tilojen kehittämisessä kuin uusien ostoskeskusten suunnittelussa. Juuri vanhojen tai jo uusittujen ostarien kohentamiseksi ostarifoorumin yhteiskehittelymalli paikallisena yhteistyöelimenä ja kommunikaatiorakenteena osoittautui toimivaksi.

Ville Mensio

TaM, teollinen muotoilija