Pilottikokemuksia kyselypalvelu Haravasta
Kaarina Vartiainen, Tiia Tanskanen & Riikka Paloniemi
Kansalaisten mielipiteiden ja ajatusten huomioiminen on tärkeää rakennetun ympäristön suunnittelussa. Suunnittelun toimijakenttää onkin jo pitkään pyritty laajentamaan siten, että kansalaisten kokemukselliselle tiedolle annetaan arvoa asiantuntijatiedon rinnalla. Kansalaisten entistä tehokkaampi kuuleminen on tärkeää myös julkisen hallinnon hankkeissa. Haasteeseen vastaamiseksi ympäristöministeriö ryhtyi yhdessä sidosryhmien kanssa vuonna 2011 määrittelytyöhön, jonka hedelmänä kesällä 2013 kypsyi karttapohjainen kyselypalvelu Harava.
Johdanto
Vuorovaikutteisuuden periaatteet kohtaavat usein haasteita maankäytön suunnittelun käytännöissä (esim. . Usein kansalaisosallistumisen vaikuttavuus jää heikoksi. Siksi tiedontuotannon käytäntöjä on pyritty suunnitteluprosesseissa uudistamaan niin, että kansalaistieto aidosti vaikuttaa tehtäviin päätöksiin. Paikkatietojärjestelmät tarjoavat välineitä kuntalaisten ja asiantuntijoiden tuottaman tiedon yhdistämiseen. Vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana paikkatietojärjestelmissä on alettu hyödyntää laajemmin niin sanotun kovan, numeerisen datan rinnalla pehmeää tietoa kansalaisten kokemuksista. Etenkin PehmoGIS-menetelmä on laajentanut kansalaistiedon keräämisen mahdollisuuksia Suomessa . Toistaiseksi tällaisen kokemuksellisen tiedon käytöstä on kuitenkin verraten vähän laajamittaisia kokemuksia.
Kyselypalvelu Harava osana kansallista kehityshanketta
Kansalaisosallistumisen lisäämiseksi Suomessa käynnistyi vuonna 2009 kansallinen kehityshanke Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma SADe, joka jatkuu vuoteen 2015 saakka. SADe-ohjelman tavoitteena on luoda sähköisiä palvelukokonaisuuksia, jotka helpottavat kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen asiointia . Ohjelma pyrkii edistämään muun muassa paikkaan sidotun kansalaistiedon hyödyntämistä suunnittelussa. Kyselypalvelu Harava on toteutettu osana SADe-ohjelman Asumisen ja rakentamisen ePalvelut -kokonaisuutta. Tämän katsauksen kirjoittajat ovat olleet mukana Harava-palvelun kehittämisessä ja toteuttamisessa. Harava on internet-selaimella toimiva karttapohjainen ideointi- ja palautekanava, jonka avulla on mahdollista kerätä tietoa elinympäristön suunnittelun tueksi. Palvelun kautta eri tahot ja organisaatiot, kuten kunnat, voivat kerätä kokemuksia, tarpeita ja ideoita sekä toiveita tietyn alueen suunnittelua ja kehittämistä varten. Haravan avulla voidaan luoda paikallisia, seudullisia tai valtakunnallisia kyselyjä kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille. Kokemukset Haravan kehittämis- ja toteuttamistyössä ovat osoittaneet, että Suomen kunnilla on tarvetta matalan kynnyksen kyselypalveluille. Harava-palvelun käyttäjiä voivat olla kuntien lisäksi maakuntaliitot, yritykset, oppilaitokset tai vaikkapa kaupunginosayhdistykset. Ne pystyvät itse luomaan tarpeisiinsa sopivan karttapohjaisen kyselyn ja julkaisemaan sen verkossa. Saatavilla on myös valmiita, esimerkiksi kaavoitukseen, liikenteeseen ja kulttuuriympäristöön soveltuvia kysymyspohjia, joista kyselyn luoja voi valita sopivan. Palvelun kehittämisen lähtökohta on se, että kynnys kyselyiden tekemiseen madaltuu, kun kyselyä ei tarvitse rakentaa joka kerta alusta. Valmiita pohjia voi muokata uusiin tiedontarpeisiin sopiviksi, mikä tarjoaa kustannustehokkaan tavan toteuttaa kyselyitä. Pilottivaiheessa vuosina 2012–2013 Haravan käyttöä testasi 35 erilaista organisaatiota. Tässä katsauksessa esittelemme pilottivaiheeseen osallistuneiden odotuksia ja kokemuksia Haravan käytöstä. Kommentteja kerättiin haastatteluissa, työpajoissa, tapaamisissa ja muissa kohtaamisissa pilottikohteiden toimijoiden kanssa.
Käyttäjien odotukset Harava-palvelulle
Harava-palvelun kehitys- ja toteutustyön yhteydessä on kartoitettu pilottiorganisaatioiden odotuksia ja näkemyksiä karttapohjaisen kyselypalvelun hyödyistä. Pilotteina on ollut muun muassa kuntia, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia, konsulttiyrityksiä ja yhdistyksiä. Erilaisten pilottien odotukset hyötyjen painoarvosta vaihtelivat. Yhtäältä korostui toive tavoittaa laaja osallistujajoukko. Harava-palvelun avulla haluttiin sitouttaa kuntalaisia yhteisen ympäristön huolehtimiseen ja suunnitelmiin sopeutumiseen. Toisaalta korostettiin tiedon strukturoidun muodon arvoa suunnittelussa. Pilotit arvioivat, että tiedonkeruu helpottuu ja nopeutuu sähköisten palvelujen ansiosta.
Kokemukset Harava-palvelusta
Pilotointiin osallistuneet toimijat ovat antaneet palvelusta ahkerasti palautetta, mikä on mahdollistanut palvelun nopeatempoisen kehittämisen. Haravan pilotointiin osallistuneet toimijat kokivat palvelun tärkeimmiksi ominaisuuksiksi verkko- ja karttapohjaisuuden sekä kerätyn tiedon jäsennellyn ja sähköisen muodon. Kyselyä itseään sekä sen pohjakarttaa pidettiin havainnollisena ja helppokäyttöisenä. Tekniset haasteet hankaloittivat pilotointia aluksi, mutta ongelmien ilmettyä ne kyettiin korjaamaan tehokkaasti. Pilotit ovat kertoneet, että kartalle vastaaminen on inspiroinut monia kansalaisia ja kyselyn toteuttajat ovat voineet kiinnittää kansalaistiedon havainnollisesti ympäristöönsä. Esimerkiksi vaihtoehtoisten suunnitelmien esittäminen kartalla konkretisoi ja on kannustanut osallistumaan kaavoitukseen. Pilotit ovat arvioineet, että jos suunnittelu voidaan tehdä kyselyiden vastausten perusteella eri toimijoiden merkityksellisiä paikkoja kunnioittaen, vastustus tulevaa suunnitelmaa kohtaan vähenee. Kartan avulla on myös helppo osoittaa ja havainnollistaa kaavoituksen eri elementtien välisiä yhteyksiä Kansalaisten aktivoinnin merkitys korostui pilottien kokemuksissa. Aktivointi sujuvoittaa suunnittelua, parantaa suunnitelmien laatua ja vähentää konfliktien riskiä. Monet pilotit keräsivät kyselyillä suuria määriä tietoa, joten mahdollisuutta tehdä strukturoituja kyselyitä pidettiin tärkeänä. Yleisesti ottaen valmiiden kysymyssarjojen koettiin helpottavan ja tehostavan tiedonkeruuta ja -käsittelyä. Yhdenmukaiset ja sähköiset tiedonkeruut pystytään siirtämään vaivattomasti tilasto- tai paikkatieto-ohjelmiin, jolloin tiedon siirrettävyys, analysoiminen ja visualisoiminen helpottuvat. Tiedon välittäminen päättäjille ja kuntalaisille tehostuu, kun tieto on käsitelty helposti ymmärrettävään muotoon. Tämä edistää kansalaistiedon vaikuttavuutta ja nivoo tietoa tiiviimmin osaksi suunnitteluprosessia. Kyselypalvelun käytössä muistettavaa ja pohdittavaa Pilottiorganisaatioissa todettiin, että kyselypalvelu Haravan käyttöön liittyy paitsi merkittäviä hyötyjä, myös haasteita ja riskejä. Helppokäyttöisyydestään huolimatta Harava ei välttämättä vähennä asiantuntijoilta vaaditun työn määrää. Vaikka palvelun uskotaan suunnittelun tietopohjan laajentuessa helpottavan suunnitteluratkaisuja ja niihin sopeutumista, kunnissa koettiin Haravan käyttöönoton tuovan myös lisätyötä. Toisaalta tämän lisätyön koettiin korvautuvan hyödyllä, jonka palvelulla kerätty tieto tuo suunnitteluprosessille. Pilottien kokemuksissa on korostunut, että erityisen tärkeää on pystyä merkitsemään asioita mahdollisimman tarkasti kartalle ja yhdistämään tieto sijaintiinsa, jotta tiedon tulkinta olisi helpompaa. Toisaalta pilotit ovat kokeneet, että vaikka kommentti ja sijainti yhdessä tarkentavat kansalaisilta kerättyä tietoa, liittyy palvelun kautta kerättyyn tietoon myös epävarmuuksia. Kyselyaineiston tulkinta vaatii käsittelijältä taitoa tulkita esimerkiksi mittakaava-asiat oikein. Jäsennellyn tiedon hyödyntämisessä on nähty myös muita ongelmia ja haasteita. Pohtimisen arvoista on, voidaanko ylhäältäpäin tiukasti määrittää rakenteita tavalle kerätä yksilöiden omakohtaisia näkemyksiä ja kokemuksia. Etenkin kun tavoitteena on ottaa haltuun kokemuksellista tietoa, tulee ymmärtää, että tieto yhteismitallistuu ja sen abstraktiotaso nousee, kun tieto kootaan yhdenmukaisiin raameihin ja tuodaan osaksi vallitsevia suunnittelun käytäntöjä (ks. . Toisaalta kyselyn tekijä voi Haravassa muokata kyselyn rakennetta ja kysymysten sisältöjä käyttöliittymän puitteissa korostaen kokemuksellisuuden kannalta olennaisia puolia. Lisäksi sähköisen kyselyn etuna on helppo toistettavuus, joka mahdollistaa muuttuvan asukaslähtöisen tiedon dynaamisemman keräämisen eri aikoina. Arvelemme, että Haravan kaltaisen sähköisen kyselypalvelun rinnalla kannattaa kuitenkin hyödyntää myös muita tiedontuotannon menetelmiä. Eri menetelmien rinnakkainen käyttö moniäänistää tiedontuotannon prosesseja ja auttaa kokoamaan monipuolisen tiedon maankäytön suunnittelun tueksi. Osana erilaisten tiedonkeruumenetelmien kokonaisuutta, Harava on hyödyllinen askel kohti interaktiivisempaa ja asiantuntevampaa päätöksentekoa.
Lopuksi
On selvää, että tarvitaan aineistoja ja välineitä, jotka rakentavat siltaa elinympäristöä suunnittelevien ja sitä käyttävien henkilöiden välillä . Onnistuneiden käyttökokemusten myötä karttapohjainen kyselypalvelu Harava voi synnyttää yhteistyötä paitsi suunnittelijoiden ja kansalaisten, myös muiden käyttäjäryhmien välille. Haravan avulla voidaan myös kehittää jatkumo eri suunnitteluprosessien välille kerryttämällä tietoa ilman, että jokaisessa suunnitteluprosessissa tiedonkeruu täytyy aloittaa alusta. Käyttäjäkokemusten perusteella Harava onkin monin tavoin hyödyllinen erilaisissa suunnittelutehtävissä. Harava-kyselyt laajentavat tietopohjaa, paikantavat tiedon kartalle sekä auttavat yhdistämään jäsennellyn tiedon osaksi suunnittelua. Näin Harava tuo omalta osaltaan vastauksia suunnittelun kiperimpiin kysymyksiin. Paikkatiedon soveltamisessa on edelleen avoimia kysymyksiä, jotka liittyvät tiedon ajalliseen ja paikalliseen kattavuuteen. Ei riitä, että kysely viedään verkkoon, vaan vastausten saaminen ja analysointi vaatii käsittelyä. Kyselystä on tiedotettava ja kansalaisia on kannustettava vastaamaan siihen. Kyselyn päätyttyä kerätty tieto on pystyttävä analysoimaan ja nivomaan osaksi suunnitelmia, jotta tietopohjan laajeneminen palvelee demokratian ja oikeudenmukaisuuden tavoitteita. Kansalaisilta ei tulisi kerätä tietoa turhaan, vaan se on pystyttävä hyödyntämään, jotta tiedolla olisi vaikuttavuutta myös päätöksenteossa. Mikäli vastaajat saadaan sitoutumaan säännöllisesti kyselyihin, voidaan tarkastella kokemuksissa mahdollisesti tapahtuvaa muutosta ja tehdä yhdyskuntasuunnittelua aiempaa pitkäjänteisemmin.