Uuden MAL- sopimuksen viipyessä ehdittiin pohtia MAL- yhteistyön tulevaisuutta

UUDEN MAL- SOPIMUKSEN VIIPYESSÄ EHDITTIIN POHTIA MAL- YHTEISTYÖN TULEVAISUUTTA
Yhdyskuntasuunnittelun seura järjesti 20.1.2020 Oodissa keskustelutilaisuuden MAL- sopimuksista. Samuli Laidan juontamaan asiantuntijapaneeliin osallistui myös 80 henkilön yleisö.

Pitkän linjan MAL- vaikuttaja Matti Vatilo taustoitti MAL- sopimusten historiaa päätyen tuoreeseen selvitykseen uusien MAL- sopimusseutujen mukaan ottamisesta. Hän piti sopimusten saavutuksia kaupunkipolitiikan tärkeänä konkreettisena työkaluna, jolla tuetaan seudullisen elinvoiman vahvistamista ja kehittymistä. Vatilon mukaan on tärkeää ymmärtää, että MAL- työ tuottaa lisäarvoa kaikille. Siinä on enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Tarvitaan kuitenkin sitoutumista, pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä.
Liikenne- ja viestintäministeriön edustajana sopimuksia aiemmin neuvotellut Petri Jalasto nosti esille jo MAL- suunnittelua edeltäneessä pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnittelussa oivalletun, miten tärkeää on maankäytön ja liikenteen keskinäisen kytkennän ymmärtäminen, maakäytön tiivistämisen sekä raideliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edistäminen. Nämä ovat keskeisiä keinoja, kun liikenteen päästövähennyksiä tavoitellaan.
Helsingin asunto-ohjelmapäällikkö Mari Randell totesi sopimuksen turvaavan asuntotuotannon ja asuntojen määrän. CO2 – päästöjen osalta suuremmat haasteet ovat olemassa olevassa asuntokannassa – uudisrakentamisen energiatehokkuus on jo hyvällä tasolla. Asumisessa haasteena on myös kompleksisuus ja asuntokannan omistuksen hajanaisuus.
Hyvinkään kaupunginjohtaja Jyrki Mattila piti yhdyskuntarakennetta MAL- työssä kaiken perustana on tärkeintä tarkastella kuntarajojen sijaan toiminnallisia kokonaisuuksia. Suunnittelua on tehty pitkään ja nyt tulisi kääntää katseet toteutukseen, saada työkaluja yhdessä kuntien ja valtion kesken.
VTT Seppo Laakso muistutti, että aikaisemmissa sopimuksissa ilmastoasiat ja kestävä kehitys ovat olleet aika vähän esillä. Edistytty on siinä, että joukkoliikenne, asemanseudut ja kestävät kulkumuodot nyt vahvemmin mukana. Päästöissä liikenteen päästöt eivät ole vähentyneet ja henkilöauton ajosuorite on kasvanut, kehitys on kuitenkin ollut hidasta – vaikka tavoitteet ovat olleet oikean suuntaisia tulisi päästä sanoista tekoihin.
Jyväskylän kaupunkisuunnittelu- ja maankäyttöjohtaja Leena Rossi totesi, että instrumentit, joita ei lainsäädännössä ole säännelty, kuten MAL- sopimukset ovat olleet myös tärkeitä kaupunkiseutujen kehittämistyökaluja. Niitä edelleen kehitettäessä tarvitaan innovointikykyä. Myös toimivuus, tavoitteellisuus ja läpinäkyvyys ovat tärkeitä.
Juontaja ei päästänyt panelisteja helpolla vaan haastoi perustelemaan vastauksia. Yhteinen näkemys vallitsi mm. kaupunkiseutujen isosta roolista ilmastotavoitteiden edistämisessä. Työn etuina pidettiin eri professioiden saamista yhteisen pöydän ääreen sekä prosessia, jossa monia osapuolia mukana.
Suunnitteluprosessin avoimuutta voisi kuitenkin lisätä, vaikka asukkaiden onkin haasteellista ottaa kantaa strategisen tason kysymyksiin. Tunnistettiin myös osallistavan suunnittelun problematiikkaa: aktiivisimpia ovat maanomistajat, rakentajat, suojelijat ja NIMBY- asukkaat, kun taas uudet asukkaat sekä ilmastoaktivistit puuttuvat. Yhtä mieltä oltiin siitä, että lainsäädännöllä ei tule liiaksi jäykistää sopimusmenettelyjä. Eri seuduilla tulee voida etsiä räätälöityjä ratkaisuja kunkin alueen ongelmiin. Toisaalta suhteessa esim. kaavoituksen säätelyyn kaivattiin MAL- työlle vahvempaa roolia maankäyttö- ja rakennuslakia uudistettaessa.

Suunnittelu ja sopimus nähtiin eri luonteisina, neuvotteluvaihe vaatii työrauhaa. Ei tule avata uutta valitusreittiä, demokratian ei nähty toteutuvan, jos sopimusasiat ratkaistaan tuomioistuimissa. MAL -työn haasteena koettiin myös pitkä aikajänne suunnittelusta toteutukseen.

MAL- keinojen TOP5 – listaksi panelistit esittivät rahoitusta, erilaisten intressien yhteensovittamista, suunnittelun ja sopimuksen seurannan tiiviimpää kokonaisuutta, MAL- työn ja valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnittelun hyvää synkronointia sekä oikean MAL roolin löytämistä erityisesti uusilla seuduilla. Lisäksi yleisöstä esille nostettiin myös kumppanuus ja miten yhdessä mietitään, ei vain pyydetä ja anneta.
Yhteiskeskustelussa saatiin hyviä uusia näkökulmia. Suomeen tarvittaisiin Ruotsin kaltaista suurkaupunkipolitiikkaa (Tukholma, Malmö, Göteborg), jossa fokusoidut sopimukset ja niiden keskeinen osa rahoitusmalli isoille investoinneille. Valtion Helsingin seudulle kohdistaman rahoitusosuuden suunta pitäisi saada kääntymään laskevasta 30 % osuudesta takaisin 80 % tasolle. Myös uusia rahoitusratkaisuja kaivattiin, esimerkiksi liikenteen hinnoittelua, siinä kuitenkin oikeudenmukaisuus maksujen kohdentumisessa tärkeää.
MAL- työssä kuntien ja valtion kumppanuus on tärkeää, samoin konkreettinen tavoite ja rahoitus. Työhön ei tule kuitenkaan lisätä liikaa elementtejä. Arvonnousu tarvitaan kunnissa palvelutuotannon rahoittamiseen, sitä ei voida ohjata valtakunnallisiin liikenneväyliin. Tärkeintä, että investoinnit on oikein mitoitettu ja ajoitettu.
Asuntopolitiikasta pitäisi päästä asumisen politiikkaan. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistumista ei pidä jäädä odottamaan, seudun asuntotuotantoa ja tärkeitä liikennehankkeita pitää voida edistää sopimuksella jo ennen v. 2021. Seuduilla jo tehty työ tulee ottaa valtakunnallisessa suunnitelmassa vakavasti ja huomioon. Jatkossa sopimukset voisivat olla voimassa, kunnes seuraava sopimus tulee voimaan, jotta ARA- rahoitus ei katkea. Valtionhallinto kärsii siiloutumisesta, miten monet eri ”valtiot” saataisiin toimimaan keskenään yhdessä paremmin. Tarvittaisiin ehkä rakennetun ympäristön ministeriö, jossa kaikki MAL- asiat.
Unelmien MAL- sopimus perustuisi kumppanuuteen ja luottamukseen. Se tehtäisiin eri osapuolten yhteistyössä hakien yhteistä ymmärrystä tämän ajan eri ilmiöihin yhteisenä päämääränä kansalaisten ja kuntalaisten arjen helpottaminen. Asemakeskukset olisivat maankäytön ja liikenteen solmuja ja asumisen ytimiä. MAL- työskentelyssä olisi vahvasti mukana keskinäinen vuorovaikutus ja siitä syntyisi itseänsä laajempi sopimus, jonka kaikki voisivat kokea omakseen.

Kirjoittaja: Aarno Kononen
kirjoittaja on Yhdyskuntasuunnittelun seuran johtokunnan jäsen ja työskentelee Helsingin seudun MAL- suunnittelussa HSL:ssä