Helsingin ja Tampereen väliin syntyy kasvukäytävä

Suomalaiset valuvat kohti etelää

Näyttää siltä, että Suomen kartta mene uusiksi nopeammin kuin on uskottu ja arvioitu. Väki valuu pohjoisesta ja idästä kohti etelää etupäässä Tampereen ja Helsingin seuduille sekä muutamalle muulle kaupunkiseudulle.
Kaupungistuminen merkitsee sitä, että kolme neljäs osaa bruttokansantuotteesta syntyy 14 suurimmalla kaupunkiseudulla ja niissä on kymmenestä työpaikasta joka seitsemäs. Kasvuseuduilla työpaikkojen määrä kasvoi 190 000:lla vuosina 1990-2013, kertoo valtiotieteen tohtori Timo Aron tutkimus.
Erityisesti korkeakouluista valmistuneet nuoret keskittyvät Helsingin ja Tampereen seuduille, joka houkutelleet yhtensä jo yli puolet kaikista maan akateemisista nuorista aikuisista. Siellä ja muutamassa muussa yliopistokaupungissa käytetään yhdeksän kymmenesosaa tutkimus- ja tuotekehitysmenoista.
Helsinki on lajissaan ylivoimainen – se on onnistunut houkuttelemaan yli 45 prosenttia tulevaisuuden kannalta tärkeistä avainryhmistä. Myös Tampereen vetää nuorta väkeä tuntuvasti enemmän kuin kilpakumppaninsa Turku.
Jos pitää paikkansa se, että missä nuori koulutettu väestö on nyt, siellä on koko kansa huomenna, Suomen tuleva aluerakenne on hyvin urbaani ja keskittynyt, kirjoittavat Osmo Soininvaara ja Mikko Särelä Kaupunkien voitto- pamfletissaan.
Kun tutkijat pohtivat skenaarioita maan tulevalle aluerakenteelle, he pitävät Tampereen ja Helsingin välisen kasvukäytävän mahdollisuuksia erittäin otollisina.
Suomen valtasuonen sykettä siivittää jo 40 prosenttia maan työpaikoista. Siellä tuotetaan 45 prosenttia maan bruttokansantuotteesta, ja siellä syntyy 50 prosenttia yritysten liikevaihdosta.
Kasvukäytävälle mahtuisivat myös maahanmuuttajat, joita saapuu tulevaisuudessakin tasaiseen tahtiin.
Kasvukäytävän runkona on valmis päärata sekä moottoritie. Jos maan kilpailukykyä halutaan parantaa 2000-luvun aluepolitiikalla, luonnollisinta on voimistaa kehitystä juuri valtasuonen ympärillä, koska siellä ei tarvita ainakaan aluksi suuria infrastruktuuri-investointeja.
Vyöhykkeellä sukkuloi jo nykyisin yli 300 000 ihmistä. Työssäkäyntialuetta voidaan laajentaa entistä suuremmaksi, jos VR tarjoaisi työmatkaliikenteeseen uusia vaihtoehtoja kuten edullisia lippuja ja tarpeeksi tiheitä junavuoroja lähiliikenteeseen.
Jos maan hallitus pystyisi ratkaisemaan raideinvestointien rahoituksen uudenlaisten mallien avulla, tulevaisuudessa kannattaisi panostaa mahdollisesti myös Pisara-rataan, joka palvelee kaukoliikenteen sujuvuutta.
Työmatkaliikenne sujuisi vieläkin paremmin, jos käytävän 22 kuntaa ja kolme maakuntaliitoa ajaisivat eri kulkuvälineillä matkustaville yhteistä lippujärjestelmää. Myös älykkäät ratkaisut auttaisivat tulevaisuudessa löytämään helposti henkilöautoilla liikkuville esimerkiksi kimppakyytejä.
Helppo työmatkaliikenne houkuttelisi entistä enemmän koulutettuja osaajia ja uusia kasvavia yrityksiä kasvukäytävälle. Kun nauhakaupungista kasvaa yhtenäinen
työpaikka-alue, sen sisältä työntekijät löytävät aina töitä, vaikka välillä menettäisivät työpaikkansa.
Kasvukäytävä tarjoaisi luonnollisen paisuntasuunnan Helsinkiin suuntautuvalle väestön kasvulle. Sen ympärillä on tarjolla yllin kyllin tilaa asunnoille ja yrityksille, ja mikä tärkeää -kohtuuhintaan. Siellä on mahdollisuuksia rakentaa vihreää, luonnonläheistä puutarhakaupunkia, joka on hyväksi koettu asumismuoto esimerkiksi Keski-Euroopassa. Osa suomalaisistakin suosii kaupunkipientalomaista asumista.
Näin Hyvinkäällä, Riihimäellä ja Hämeenlinnalla olisi mahdollisuus kasvaa ja tarjota asukkailleen nykyistä paremmat palvelut.
Skenaarion toteuttamisessa on monta pulmaa, sillä maankäyttöä hallinnoi monta tahoa, joiden pitäisi pystyä ajattelemaan koko kasvualuetta eikä tuijottaa oman kunnan silmin tulevaisuutta.
Tässä vaiheessa on mahdotonta arvioida, mitä tapahtuu, jos ja kun nykyisen hallituksen suunnitelmat luoda maakuntahallinto toteutuvat. Voi olla, että maakuntien helpompi ymmärtää helpommin edut, joita kasvukäytävällä saadaan aikaan.
Vuosikymmenien päästä kasvukäytävä ehkä laajenee myös etelään päin, jos Helsinki-Tallinnan tunneli saadaan toteutettua.

Marja Salmela

Yhdyskuntasuunnittelun seuran johtokunnan jäsen