» Tulevaa
» Tapahtunutta
» Yhdyskuntasuunnittelun ruusut ja risut

---

Tulevaa


KAUPUNKITUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2010
OIKEUS KAUPUNKIYMPÄRISTÖÖN

Aika: 6.-7.5.2010
 
www.kaupunkitutkimuksenpaivat.net

Sessioiden teemat:

1. LIIKENNE KAUPUNGISSA – SÄHKÖINEN KYSYMYS

Oikeus kaupunkiin määrittyy usein liikkumisen kautta, liikenne päästää
tai on päästämättä kaupunkiin. Liikenteelliset järjestelyt säätelevät
keskeisesti sekä kaupungin yleistä toiminnallista rakennetta että
kaupunkikeskustojen ja kaupunginosien sisäistä toimintaa.
Ilmastonmuutos korostaa joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä
mahdollisuuksina ja henkilöautoriippuvuutta rajoituksena.
Autoteollisuuden vastaus ovat teknologiset muutokset.

Erityisteemana tarkastellaan yhden teknologisen perusratkaisun
vaikutuksia ja roolia. Sähköauto on viime aikoina noussut Suomessakin
julkiseen keskusteluun, lähinnä pelastavana tekijänä öljyn uhatessa
loppua ja ilmastonmuutoksen vaatiessa muutoksia liikenteen
energiankäytössä. Kriittisenä tekijänä on esiintynyt lähinnä
sähköauton polttomoottorilla varustettua autoa pienempi toimintasäde
ja akkujen lataaminen käyttäjän ja jakelujärjestelmän kannalta.
Ajoneuvotekninen lähestymistapa ottaa auton ja sen käytön annettuna.

Työryhmässä tutkitaan yleisempien kaupunkiliikenteen teemojen ohella
sitä, millainen olisi suurimittaisen, arkisen sähköautoilun
yhteiskunnallinen ja yhdyskuntasuunnittelullinen merkitys kaupungissa.
Muuttaisiko sähköauto autoilun roolia ylipäänsä, muuttuisiko autoilun
mahdollistava tuotanto- ja tukijärjestelmä ratkaisevasti. Siirtyisikö
autoiluun kohdistuva kulutuskritiikki saasteista kaupunkitilan
käyttöön. Muuttuisiko auton ja autoilun rooli kansalaisten arjessa.
Tulisiko autosta sisäsiisti vaunu, joka voitaisiin ajaa rakennuksen
sisään, esim. kauppakeskukseen? Odotamme alustuksia useilta
tieteenaloilta jotka käsittelevät aineistoissaan tai kohteissaan eri
toimialoja: liikennetekniikka, yhdyskuntasuunnittelu,
energiapolitiikka, liike- ja kansantalous, aikapolitiikka, liikenteen
kulttuuriset ja sosiaaliset kysymykset, vain joitakin mainitaksemme.

Osasta alustuksia (lähinnä sähköauton yhteiskunnallista roolia
käsittelevät) tuotetaan Liikenne/Kaupunki –lehden teemanumeron
(2/2010) artikkeleita ja/tai katsauksia.

Työryhmän koordinaattorit:
VTT Kalle Toiskallio, Liikenne/Kaupunki –lehti,
kalle.toiskallio(a)gmail.com
p. 040 550 5533
FT Mikko Jalas, Aalto-yliopisto (HSE)
mikko.jalas(a)hse.fi


2. OSALLISTEN ROOLIT JA MAHDOLLISUUDET KAUPUNGISSA

Tasavertainen osallisuus edistää kaupungin kulttuurista kestävyyttä,
jaettavuutta ja yhteistä hyväksyntää, mutta sallii toisaalta myös
yksilöllisen luovuuden, moniarvoisuuden ja erilaisuuden
mahdollisuuden. Tarkoituksena on pohtia kaupunkilaisen arkista
hyvinvointia ja oikeuksia toteuttavaa osallistumista seuraavasti:
• Millaista on lasten, nuorten, vammaisten, maahanmuuttajien tai eri
sukupuolten, osallisuus / osattomuus kaupunkiin? Miten osallisuutta
tuetaan?
• Miten eri toimijat vaikuttavat paikkojen luonteeseen ja elinvoimaisuuteen?
• Mitkä ovat asukkaiden oikeudet ja velvollisuudet, kun elinympäristö muuttuu?
• Mitkä ovat kansalaisten vaikutusmahdollisuudet elinympäristöönsä?

Työryhmän koordinaattorit:
TkT Elisa El Harouny
elisaelharouny(a)welho.com
TkT Jukka Jokiniemi
jokiniemi(a)innojok.fi


3. KAUPUNGIN VISUAALISET KERROSTUMAT JA VALLANKÄYTTÖ KAUPUNKITILASSA

Kaupunkitilaan on kirjoitettu erilaisia virallisia ja epävirallisia
viestejä ja siihen kerrostuu jaettuja sekä ainutkertaisia merkityksiä.
Päätäntävalta kaupunkitilan ulkonäöstä ja käytöstä on yhteiskunnassa
osoitettu tietyille tahoille. Taideteoksia tuotetaan, katutöitä
tehdään, mainoskampanjoita pystytetään – ja toisinaan puretaan saman
päivän aikana. Kaupunkilaiset ottavat tilaa haltuun omilla tavoillaan
myös virallisista rajoista välittämättä. Sähkökaappeihin ilmestyy yön
aikana julisteita. Seiniin kirjoitetaan. Kadut antavat tilan
markkinoille ja mielenosoituksille.

Kenen käsissä lopulta on valta kaupunkitilassa ja kenellä on oikeus
jättää jälkensä kaupunkiin? Miten erilaiset kaupunkitilan viestit –
virallinen julkinen taide, mainoslakanat, kyltit, graffitit tai
opasteet – määrittelevät kaupunkitilaa ja ohjaavat sen kokemista ja
luentaa? Entä miten hierarkkisesti järjestäytyvä kaupunkitila ohjaa
virallisten viestien laatijoita tai yksittäisiä kaupunkilaisia?
Kenellä on oikeus määritellä mikä on taidetta, ja mikä taide saa
sijaita avoimessa kaupunkitilassa? Entä miksi graffitien teko tai
tarrojen liimaaminen pylväisiin ymmärretään kovan luokan
rikollisuudeksi? Millainen on taiteen tai mainosten suhde
kaupunkisuunnitteluun tai arkkitehtuuriin – ja päinvastoin? Mikä on
kaupunkilaisen rooli ja valta taiteen tuottamisessa? Mitä on kaupungin
kauneus?

Työryhmässä tarkastellaan laaja-alaisesti kaupunkitilan viestejä ja
etsitään yllättäviäkin näkökulmia kaupunkitilan visuaalisuuteen ja
kaupunkitaiteeseen. Erityisesti toivomme esityksiä, joissa käsitellään
erilaisten visuaalisten kerrostumien suhdetta vallankäyttöön
kaupunkitilassa, joskin myös muunlaiset näkökulmat ovat tervetulleita.

Työryhmän koordinaattorit:
FM Johanna Ruohonen, Turun yliopisto,
jokruoh(a)utu.fi
Graafinen suunnittelija, tiedetoimittaja Minna Laukkanen,
Nuorisotutkimusseura ry,
minna.laukkanen(a)nuorisotutkimusseura.fi


4. LAJIEN KAUPUNKI – IHMISEN JA ELÄIMEN VUOROVAIKUTUS KAUPUNKITILASSA

Kaupunkia on rakennettu ihmisen sivistyksen paikkana, ihmiskulttuurin
ytimenä, joihin vain tietynlaiset eläimet kuuluvat. Kaupunkitila on
edustanut turvallista ihmisasumisen sijaa, josta vaarallisina pidetyt
luonnonvaraiset eläimet on hävitetty. Ne ovat voineet näkyä
kaupungissa vain eläintarhoissa, ehkäpä vahvoina symboleina
ihmiskulttuurin voitosta luonnon yli. Kaupunkiin eksynyt karhu tai
hirvi saakin aina runsaasti mediahuomiota. Eläimet ovat kuuluneet
keskeisesti myös ”kaupungin” ja ”maaseudun” välisen eron
rakentamiseen: Karkeasti jaotellen kaupunki on ollut lemmikkieläinten
paikka, kun taas tuotantoeläimet, kotieläinpihojen eläimiä lukuun
ottamatta, ovat kuuluneet maaseutuun. Myöskään eläinten teurastus ja
teurasmarkkinat eivät ole sopineet kuvaan sivistyneestä, hygieenisestä
ja järjestyksellisestä kaupungista, ja ne on poistettu säädösteitse
kaupunkien reunamille tai niiden ulkopuolelle.

Eläinten olemassaoloon ja näyttäytymiseen kaupungissa liittyy ja on
liittynyt vaihtelevia näkemyksiä, moraalisia normeja ja poliittisia
kiistoja. Esimerkiksi käsitykset siitä, miten jotkin lemmikkieläimet
(mm. kissat, suuret koirat) saavat liikkua kaupungeissa ja näkyä
kaupunkitilassa, ovat vaihdelleet eri aikoina. Lemmikkien näkyminen
kaupungissa on ollut sosiaalisen kontrollin ja kaupunkisuunnittelun
kohteena eri tavoin. Kaupungissa elävät luonnonvaraiset eläimet
koetaan myös eri tavoin. Esimerkiksi toisten lajien (mm. tietyt
vesilinnut) viihtymistä kaupungissa halutaan edistää ja korostetaan
niiden terapeuttisia ja esteettisiä arvoja, kun taas toiset eläimet
(mm. citykanit, rotat ja lokit) halutaan hävittää kaupunkitilasta.

Työryhmässä tarkastellaan ihmisten ja eläinten välistä vuorovaikutusta
kaupungeissa muun muassa yhteiskunta- ja kulttuuritieteellisestä,
luonnontieteellisestä ja historiallisesta näkökulmasta. Mitä ja
millaista on ollut ihmisten ja eläinten vuorovaikutus kaupungissa ja
mitä muutoksia siinä on tapahtunut? Mikä rooli eläimillä on ja on
ollut kaupungissa? Entä otetaanko ja otettiinko kaupunkien
suunnittelussa eläimet huomioon ja millä tavoin? Millä tavalla
kotieläimet ovat voineet asuttaa kaupunkitilaa ja miten niiden
näkyminen kaupunkitilassa on muuttunut? Miten lemmikkieläimet saavat
näkyä kaupungeissa ja miten erilaiset moraaliset normistot määrittävät
niiden olemista kaupunkitilassa? Miten kaupungeissa oleviin
luonnoneläimiin (linnut, hyönteiset, kanit, jyrsijät, cityketut jne.)
on suhtauduttu ja miten niiden esiintymistä kaupungeissa on säädelty?

Työryhmään toivotaan eri tieteenaloilta ihmisten ja eläinten välistä
vuorovaikutusta kaupungeissa pohtivia esityksiä. Työryhmään sopivat
niin teoreettisesti kuin empiirisesti virittyneet esitykset.
Alustuksissa on mahdollista esitellä myös suunnitteilla olevia
hankkeita.

Työryhmän koordinaattorit:
FM Katri Lento, Helsingin yliopisto
katri.lento(a)helsinki.fi
FM Jarmo Saarikivi, Helsingin yliopisto
jarmo.saarikivi(a)helsinki.fi
MA, VTM Saara Kupsala, Itä-Suomen yliopisto
saara.kupsala(a)ymparisto.fi


5. KAUPUNKITILAN JULKISUUS, TURVALLISUUS JA KONTROLLI

Julkinen kaupunkitila on murroksessa. Erilaiset urbaanisuuden
ymmärrystavat, kaupunkitilan ja -muodon konseptoinnit, teknologian
luomat uudet tilankäyttömahdollisuudet, kulutustottumusten muutokset
sekä palvelurakenteen rationalisoinnin ja kiinteistökehittämisen
pyrkimykset - ja toisaalta rikollisuuden ja terrorismin muodostamat
uhat vaikuttavat rinnakkain ja ristikkäin siihen, miten julkista
kaupunkitilaa käytämme ja miten ja millä ehdoin tätä tilaa meille
tuotetaan. Samalla kun New urbanism –liike tavoittelee fyysisen
suunnittelun keinoin kadotettuja piazzoja uusille ja tiivistettäville
asuinalueille, ovat kaupalliset, ja enenevässä määrin myös julkiset
palvelut karkaamassa näiltä alueilta aluekeskusten ja kehäteiden
kauppakeskuksiin, jotka ovat edelleen muuttumassa yhä suuremmiksi
kuluttamisen elämyskeskuksiksi. Yleinen turvattomuuden kokemus ja
epäluulo eri väestöryhmien välillä kasvaa, osin median ja sen esiin
nostamien negatiivisten esimerkkien (Myyrmanni, Sello, Kaisaniemen
puisto ym.) vahvistamana. Ubiikki- ja mobiiliteknologian tuomat
mahdollisuudet muokkaavat kaupunkitilan käyttötottumuksiamme kietoen
julkiseen tilaan myös virtuaalisen ulottuvuuden. Verkkoihin
kytkeytyneestä urbaanista liikkujasta tulee samalla paikannettavissa
ja valvottavissa oleva. Mitä on julkinen sfääri tämän päivän ja
tulevaisuuden kaupungin tilallisessa todellisuudessa – kuluttajuutta,
valvottavuutta, virtuaalisuutta… – ja mitkä ovat julkisen
kaupunkitilan luonnin fyysiset ja toiminnalliset edellytykset
verkostoituvassa ja monikeskuksistuvassa kaupungissa? Mitä tekijöitä
ja vaikutusmekanismeja voimme tunnistaa tämän kehityksen taustalla?

Tähän sessioon ovat tervetulleita tutkimuspaperit, joissa pohditaan
julkisen kaupunkitilan olemusta ja käyttöä sekä näiden muutosta, mm.
tilan morfologian ja konseptoinnin sekä kaupallisuuden ja
turvallisuuden näkökulmista.

Työryhmän koordinaattorit:
Professori Raine Mäntysalo, Aalto-yliopisto (YTK)
raine.mantysalo(a)tkk.fi
VTT Pasi Mäenpää, Helsingin yliopisto
pasi.maenpaa(a)helsinki.fi
.......................................................................


Yhdyskuntasuunnittelu-lehdelle on avattu blogi osoitteeseen
 http://yslehti.blogspot.com/

Blogissa lehden toimituskunnan jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista yhdyskuntasuunnitteluun liittyvistä teemoista ja muistakin asioista. Lukijoilla on mahdollisuus kommentoida kirjoituksia, parhaimmillaan blogista muodostuukin aktiivinen keskustelukanava. Tervetuloa blogin seuraajaksi!


Tapahtunutta

YSS ry:n VUOSIKOKOUS 17.3.2010

 Yhdyskuntasuunnittelun seura ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään keskiviikkona 17.3.2010 klo 18.00 tšekkiläisen ravintola Vltavan II kerroksessa Helsingin keskustassa, osoite Elielinaukio 2.

Esityslista

    1. Kokouksen avaus
   2. Kokouksen puheenjohtajan sekä pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden           valinta
   3. Kokouksen laillisuuden toteaminen
   4. Esityslistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi
   5. Vuoden 2009 toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja tilintarkastajien                     lausunnon käsittely
   6. Vuoden 2009 tilinpäätöksen vahvistaminen sekä vastuuvapauden                           myöntäminen vuoden 2009 johtokunnalle
   7. Vuoden 2010 toimintasuunnitelman sekä tulo- ja menoarvion hyväksyminen
   8. Jäsenmaksun päättäminen vuodelle 2011
   9. Johtokunnan jäsenten lukumäärästä päättäminen; johtokunnan                               puheenjohtajan ja muiden jäsenten valinta
  10. Kahden tilintarkastajan ja heidän varahenkilöidensä valinta vuodelle 2010
  11. Muut asiat
  12. Kokouksen päättäminen

...............................................................
PIKKUJOULUT

Yhdyskuuntasuunnittelun seuran pikkujouluja vietettiin keskiviikkona 16.12.2009 klo 17.00 alkaen Olutkellari Helsingissä Helsingin Kruununhaassa.

Pikkujouluissa julkistettiin vuoden 2009 Ruusut ja Risut. Ruusut sai Helka ry:n Kaikkien Helsinki -hanke. Risuja ei tänä vuonna jaettu ollenkaan.

..............................................................

CALL FOR SESSIONS

Kaupunkitutkimuksen päivät on vuotuinen kaupunkitutkimuksesta
kiinnostuneille tutkijoille, opiskelijoille ja eri yhteisöjen piirissä
toimiville suunnattu kaksipäiväinen konferenssi, jossa esitellään
uusinta tutkimusta ja keskustellaan ajankohtaisista kaupunkien
kehitykseen liittyvistä teemoista.

Järjestäjinä ovat kolme alan johtavaa tieteellistä seuraa, joista
vetovastuussa on tällä kertaa Yhdyskuntasuunnittelun seura ry
(www.yss.fi).

Päivät pidetään Tieteiden talossa Helsingissä 6.-7.5.2010.

Päivien otsikkona on OIKEUS KAUPUNKIYMPÄRISTÖÖN
Tarkoituksena on pohtia kaupunkiympäristöön liittyviä oikeuksia:
Minkälaisia oikeuksia hyvään kaupunkiympäristöön sisältyy? Kenelle
kaupunkitila kuuluu, kenellä on oikeus määritellä millaista on hyvä
kaupunkiympäristö? Millaista on hyvä kaupunkiarkkitehtuuri,
erityisesti täydentävä rakentaminen? Miten kaupunkiympäristön
suunnitteluun ja määrittelyyn liittyvät valtasuhteet ovat rakentuneet
eri aikoina? Toteutuuko asumisen ja palveluiden tasa-arvoisuus
(sosiaalinen oikeudenmukaisuus) kaupungeissa ja niiden
suunnittelussa/kaavoituksessa? Miten kaupunkilaiset käyttävät
vaikutusmahdollisuuksiaan ja miten heidän oikeutensa
kaupunkiympäristöön esiintyvät arjen käytännöissä? Kuka jää syrjään?
Miten esimerkiksi maahanmuuttajien oikeudet hyvään kaupunkiympäristöön
toteutuvat? Kuka päättää julkisen kaupunkitilan käytöstä?

Jotta päivistä muodostuisi jälleen monitieteinen, ajankohtainen ja
kattava kokonaisuus, järjestävät seurat toivovat kaupunkitutkijoilta
ja kaupunkitiedon käyttäjiltä runsaasti ideoita ja ehdotuksia siitä,
minkälaisista näkökulmista oikeutta kaupunkiympäristöön tulisi ja
voisi käsitellä. Millaiseen työryhmään toivoisit itse voivasi
osallistua alustajana tai kuulijana? Keitä tutkijoita ja millaisia
näkökulmia olisi mielestäsi tarpeen kuulla päivien pääpuhujina?
Haluaisitko itse vetää tematiikkaan liittyvää työryhmää? Mitä muita
toiveita päivien järjestelyjen suhteen sinulla on?

Ajatuksesi voit lähettää allekirjoittaneelle s-postitse (31.10.
mennessä). Tätä viestiä saa mielellään lähettää myös eteenpäin!

Aulis Tynkkynen
TkT, arkkitehti SAFA, puheenjohtaja YSS ry
aulis.tynkkynen@sulo.fi

Järjestäjät
Suomen Kaupunkitutkimuksen Seura
Yhdyskuntasuunnittelun Seura (YSS)
Alue- ja Ympäristötutkimuksen Seura (AYS)

...............................................................................

Yhdyskuntasuunnitttelun seuran 50-vuotisjuhlia vietetään juhlaseminaarin
merkeissä maanantaina 23 marraskuuta 2009 Tieteiden talolla Helsingin
Kruununhaassa. Lisätietoja täällä Juhlavuosi 2009.
 

---

 

KESÄRETKI OULUUN

Yhdyskuntasuunnittelun seura järjesti kesäretken Ouluun 21.8.2009.
Retken teemoja olivat mm. kuntien välinen yhteiskaavoitus Oulun seudulla,
maapolitiikka, rakennusvalvonta, kevyt liikenne, Oulun ydinkeskustan
tiivistäminen sekä arkkitehtuuri. Illalla retkeläisiä viihdytti ilmakitaransoiton suomenmestaruuskisat!
 
Ouluun ja takaisin matkasttiin junalla. Kesäretki järjestettiin yhteistyössä Pohjois-Suomen alueosaston kanssa.

...........................................................................

KAUPUNKITUTKIMUKSEN PÄIVÄT

Kaupunkitutkimuksen päivät on vuotuinen kaupunkitutkimuksesta kiinnostuneille tutkijoille, opiskelijoille ja eri yhteisöjen piirissä toimiville suunnattu kaksipäiväinen konferenssi, jossa esitellään uusinta tutkimusta ja keskustellaan ajankohtaisista kaupunkien kehitykseen liittyvistä  teemoista.

Järjestäjinä ovat kolme alan johtavaa tieteellistä seuraa, joista vetovastuussa on tällä kertaa Suomen kaupunkitutkimuksen seura (http://www.kaupunkitutkimuksenseura.fi/esittely.html)

Päivät pidetään Tieteiden talossa Helsingissä  7-8.5.2009.

Päivien otsikkona on Urbaani kansalaisuus.
Tarkoituksena on pohtia kansalaisyhteiskuntaa kaupungissa ennen ja nyt: niin perinteisiä kansalaisjärjestöjä kuin netissä toimivia uusia yhteisöjä, niin vakiintuneita poliittisia puolueita ja ammattiyhdistyksiä kuin spontaanisti syntyviä yhden asian liikkeitä, niin uskonnollisia ryhmiä ja hyväntekeväisyysjärjestöjä kuin asukasyhdistyksiäkin. Miten nämä järjestöt, liikkeet ja ryhmät ovat toimineet kaupunkilaisten vaikutuskanavina,identiteetin rakentajina, sosiaalisina verkostoina? Miten ne ovat muuttaneet kaupunkia? Minkälaiset ovat niiden suhteet julkiseen ja yksityiseen sektoriin?

Abstarktit luettavissa (kaupunkitutkimuksen päivät 2009) klikkaamalla työryhmän nimeä.

Marjaana Niemi
Historiatieteen ja filosofian laitos
Tampereen yliopisto
marjaana.niemi(a)uta.fi

Järjestäjät
Suomen Kaupunkitutkimuksen Seura
Yhdyskuntasuunnittelun Seura (YSS)
Alue- ja Ympäristötutkimuksen Seura (AYS)

.................................................................

VUOSIKOKOUS

Yhdyskuntasuunnittelun seura ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidettiin keskiviikkona 25.3.2009 klo 16.00 alkaen ympäristöministeriössä (Kasarmikatu 25,  kokoushuone F04 Foorumi). Ennen vuosikokousta klo 15.00 alkaen tutustuttiin ympäristöministeriön ylijohtajan Helena Säterin johdolla rakennetunympäristön osastoon (RYMO) ja kuultiin ympäristöministeriön organisaatiomuutoksesta.   

.................................................................................

Avoin keskustelutilaisuus
Kestävä kaupunkirakenne – mitä tiedämme, mitä haluamme?

20.10.2008 klo. 17
Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki

Kaupungin ja kaupunkirakenteen kestävyyttä on viimeaikaisessa julkisessa keskustelussa pohdittu linjalla puutarhakaupunki vastaan betonikaupunki. Yhdyskuntasuunnittelun ja kaupunkitutkimuksen näkökulmista kyseessä on kuitenkin paljon moniulotteisempaa tarkastelua vaativa teema. 

Tilaisuudessa kuullaan kolme tiivistä tutkijapuheenvuoroa, joissa esitetään avauksia kaupunkirakenteen kestävyyteen ekologisesta, taloudellisesta, sekä sosiaalisesta ja kulttuurisesta näkäkulmasta. Puheenvuoroja kommentoivat tyässään tutkimusta läheltä tarkastelevat yksityisen ja julkisen sektorin näkijät ja tekijät. Keskustelussa pyritään tuomaan esiin haasteita ja mahdollisuuksia kaupunkitutkimuksen ja käytäntöjen suhteesta (mitä tiedämme kaupunkirakenteiden kestävyydestä). Toisaalta kyse on myös siitä, millainen on kaupunkirakenteiden tulkintojen kautta avautuva kuva tulevaisuuden kestävän kaupunkikehityksen toivotuista tekijöistä (millaisia haluamme kaupunkiseutujen olevan).
 
Puhujat:
Jari Niemelä
kaupunkiekologian professori, Helsingin yliopisto
Heli Marjanen
talousmaantieteen professori, Turun kauppakorkeakoulu
Pasi Mäenpää
kaupunkikulttuurin tutkija, VTT,  Helsingin yliopisto
 
Kommenoijat:
Aila Korpivaara
yliarkkitehti, Ympäristöministeriö
Juha Kostiainen 
dosentti, viestintä- ja kehitysjohtaja, YIT oyj
Georg Dolivo
kulttuurijohtaja, Espoo

TERVETULOA!

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Kaupunkitutkimuksen- ja suunnittelun keskustelufoorumi Laiturin debatti jatkaa torstaina 9.10. klo 18-20

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston uudessa info- ja näyttelytila Laiturissa vanhalla linja-autoasemalla osoitteessa Narinkka 2.

Tällä kertaa aiheena on

"Monikulttuurisuus kaupunkisuunnittelun voimavarana"

Keskustelua yhdessä yleisön kanssa käyvät arkkitehti Douglas Gordon Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta, tohtori Michail Galanakis Taideteollisesta korkeakoulusta sekä dosentti, tutkijatohtori Annika Teppo Helsingin yliopiston Yhteiskuntapolitiikan laitokselta.

Keskustelua johdattelevat tutkijat Timo Heikkinen ja Karoliina Jarenko Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksesta. Tilaisuuden kielet ovat englanti ja suomi.

Tilaisuus on ilmainen, mutta edellyttää ennakkoilmoittautumista viimeistään maanantaina 6.10. osoitteeseen laituri(a)hel.fi

Tilaisuuden järjestää Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK/TKK) yhteistyössä Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston ja Yhdyskuntasuunnittelun seuran (YSS ry) kanssa.

http://www.tkk.fi/Yksikot/YTK/
http://www.yss.fi/index.htm

Tarkemmat Laiturin debattia koskevat tiedustelut:
Tutkija Timo Heikkinen
p. 09-451 4093
timo.heikkinen(a)tkk.fi

Tutustu Laituriin tästä:

http://laituri.hel.fi/

---

Yhdyskuntasuunnittelun ruusut ja risut

YHDYSKUNTASUUNNITTELUN VUOTUISET RUUSUT JA RISUT 2009

Yhdyskuntasuunnittelun seura jakaa vuosittaisen Ruusu-tunnustuksensa
Helsingin kaupunginosayhdistykset ry:lle eli Helkalle yhdistyksen
Kaikkien Helsinki -hankkeen johdosta. Hanke tutki kaupunkilaisten
asenteita asuntoloita ja niitä eri syistä tarvitsevia ihmisryhmiä
kohtaan. Kaupunkilaisilta kerättiin myös omia aloitteita rakennuksista
ja paikoista, joihin asuntolapalveluja heidän kaupunginosassaan voisi
sijoittaa.

Kaikkien Helsinki toi asuntola-asian julkisuuteen myönteisessä
hengessä. Useimmiten asuntolahankkeita on mediassa käsitelty lähinnä
eturistiriitojen, aiheutuvien haittojen ja paikallisen vastustuksen
näkökulmasta. Kaupunkilaiset kuitenkin ymmärtävät kaupunkiin kuuluvan
moniarvoisuuden, minkä Kaikkien Helsinki toi ansiokkaasti esiin.
Suvaitsevuus ja positiivisuuskin voi olla uutinen, kuten paljon
mediahuomiota saanut Kaikkien Helsinki osoittaa. Hanke oli myös hyvä
esimerkki sellaiseen kansalaisaloitteellisuuteen kannustamisesta, jota
virkamiehet ja poliitikot eivät suunnitelmillaan ole jo ennalta
rajanneet.
Yhdyskuntasuunnittelun seura onnittelee Helkaa ja toivoo, että
suomalaista kaupungeista löytyy muitakin toimijoita, jotka hyödyntävät
Helkan esimerkkiä ja kokemusta kaupunkien pohtiessa erilaisten
toimintojensa sijoittamista alueellaan. Kaikkien Helsinki – hankkeen
toimintamallia voi asuntola-asian lisäksi soveltaa muunkin kaupungin
kehittämisen ja kaupunkisuunnittelun taustalla tiedon keräämisessä ja
julkistamisessa. Lisätietoja täällä:
http://helka.net/index.php?option=com_content&task=view&id=2468&Itemid=926.

Yhdyskuntasuunnittelun seura jakaa vuosittain Ruusut – tunnustuksen
esimerkillisestä työstä suomalaisen yhdyskuntasuunnittelun hyväksi.
Vastaavasti jaetaan Risut – tunnustus taholle, jonka toimintaa seura
ei näe yhdyskuntasuunnittelun kannalta esimerkillisenä.
Risut–tunnustusta ei tänä vuonna jaettu lainkaan. Ruusut ja Risut
jaettiin nyt kymmenennen kerran peräkkäin.

.........................................................

YHDYSKUNTASUNNITTELUN VUOTUISET RUUSUT JA RISUT -  JULKAISUVAPAA
11.12.2008 KLO 16.30

Yhdyskuntasuunnittelun seura jakaa vuosittain Ruusut ja Risut
-tunnustukset. Tänä vuonna seuran jäsenistöltä tuli ehdotuksia
Ruusujen ja Risujen saajiksi ennätyksellisen paljon.
Yhdyskuntasuunnittelun seuran johtokunta päätti jakaa
Ruusut-tunnuspalkinnon kolmelle taholle. Palkittuja yhdistää se, että
ne kaikki ovat merkittävällä tavalla sekä edistäneet
yhdyskuntasuunnittelun kiinnos-tavuutta laajemman yleisön joukossa
että avoimempaa keskustelukulttuuria. Risut- tunnustusta ei tänä
vuonna jaettu lainkaan.

Harri Hautajärvi – Arkkitehti-lehden päätoimittaja
Arkkitehti, TkL Harri Hautajärvi päättää Arkkitehti-lehden
päätoimittajuutensa tämän vuoden lopussa oltuaan toimessa yhdeksän
vuotta, kolme kolmivuotiskautta. Arkkitehti-lehti on kansainvälisesti
arvostet-tu ammattialan julkaisu. Sen jokainen päätoimittaja on
kehittänyt lehteä omaan suuntaansa, jossa on näkynyt paitsi
päätoimittajan persoonallisuus, mutta myös aikakausi ja sen henki.
Arkkitehti Harri Hautajärvi ansaitsee tunnustuksen avoimesta ja
keskustelevasta linjastaan mm. toimin-nassaan Arkkitehti-lehden
päätoimittajana. Hautajärven aikana Arkkitehti-lehti on kehittynyt
keskustele-vaksi ja vireäksi julkaisuksi. Asioiden, ilmiöiden ja
hankkeiden esittely on monipuolista ja ajankohtaista, provosoivaakin.
Lehden valtakunnallinen laaja-alaisuus on ollut erityisesti juuri
Hautajärven aikana esillä. Monet Harri Hautajärven pääkirjoitukset
ovat herättäneet ansaittua huomiota mediassa.
Harri Hautajärven aktiivisuus näkyy myös Arkkitehti-lehden
toimitustyön ulkopuolella. Hän on julkaisut paljon omissa nimissään ja
ollut mukana julkaisemassa ammattialan teoksia yhteistyössä muiden
osa-puolten kanssa. Hän on myös osallistunut aktiivisesti
keskusteluihin eri foorumeissa.

Laituri – uusi kohtauspaikka
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston uusi fyysinen kohtaamispaikka,
Laituri, tuo kaupunkisuunnittelun kaupunkilaisten pariin. Tilassa on
mahdollisuus tutustua laajemminkin kaupunkisuunnittelun lähtökohtiin
ja tavoitteisiin, sekä järjestää keskustelutilaisuuksia eri
aihepiireistä. Kaupunkisuunnitteluviraston Laituri ansaitsee
tunnustuksen vakavasta yrityksestä ja halusta tehdä
kaupunkisuunnittelun käytäntöjä paremmin tunnetuksi asukkaiden
joukossa. Laituri sijaitsee vanhassa linja-autoaseman rakennuksessa
Kam-pissa, ja se avattiin käyttöön kesällä 2008.

Avoin ja kriittinen keskustelu
Yhdyskuntasuunnittelun seura ry. haluaa antaa lisäksi
Ruusut-tunnustuksen vuonna 2008 käydylle julki-selle, vireälle ja
moninäkökulmaiselle kestävään kaupunkirakenteeseen liittyvälle
keskustelukulttuurille. Erityisesti asuntoministeri Jan Vapaavuoren
aktiivinen toiminta on saattanut saman keskustelupöydän ääreen niin
puoluepolitiikan toimijat, yhdyskuntasuunnittelijat kuin suunnittelun
tutkijatkin. Yhdyskunta-suunnittelun seura ry. haluaa tunnustuksellaan
osoittaa tukensa avointa ja kriittistä keskustelua kohtaan.

...............................................................

Yhdyskuntasuunnittelun ruusut 2007 Töölönlahden Happihuoneelle ja o2 Finland -yhdistykselle.